Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 6.9. arvosteltiin alue- ja kuntaministeri Hannes Mannista. Arvostelun taustalla oli Koillis-Hämeessä 4.9. julkaistu Mannisen haastattelu, jossa ministeri kritikoi Korpilahti-Jyväskylä kuntaliitosta ja sen valmistelutapaa.
Pääkirjoituksen Manniseen kohdistama arvostelu on täysin perusteetonta.
Manninen on tuonut Korpilahti-liitoshankkeen osalta esiin alusta lähtien (Keskisuomalainen 10.12.2005) sen tosiseikan, että liitos ei täytä kuntajakolain edellytyksiä. Kuntajaon muutoksen tulee edistää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Näin ei Korpilahden ja Jyväskylän tapauksessa ole. Olen tuonut esille samat asiat kirjoituksissani tällä palstalla (15.12.2005 ja 2.2.).
Korpilahti-Jyväskylä -liitos on kerta kaikkiaan omituinen hanke. Sen lisäksi, ettei kunnilla ole yhteistä rajaa, niiden yhdyskuntarakenne poikkeaa toisistaan melkoisesti. Korpilahden pinta-ala (794,6 km2) on noin kuusi kertaa Jyväskylää (136,9 km2) suurempi. Kun Jyväskylässä asuu 789 asukasta neliökilometrillä, Korpilahdella vastaava luku on 8,1.
Korpilahden kunnanvaltuusto päätti alun perin selvittää kolme vaihtoehtoa. Esillä oli Jyväskylään liittymisen ohella yhteistyön syventäminen Muuramen kanssa ja kunnan jatkaminen itsenäisenä.
Selvitysmies Jussi-Pekka Alasen ammattitaitoa ei varmasti kukaan kiistä, mutta sanonta "rahalla saa, mitä tilaa" pätee tähänkin tapaukseen. Sen jälkeen kun Jyväskylä ryhtyi selvityksen maksumieheksi (sisäministeriö ei tähän suostunut), ryhdyttiin selvittämään vain Jyväskylään liittymistä.
Ministeri Mannisen lausunto, ettei tällainen "kuuluu hyvään hallintotapaan" onkin perusteltu. "Kuntaliitoksia tehtäessä kaikki vaihtoehdot tulee selvittää ennen päätöksiä", Manninen totesi Koillis-Hämeen haastattelussa.
Keskisuomalaisen 8.9. uutisoima Mannisen haastatteluunsa lähettämä täsmennys julkaistiin Vekkarissa 7.9. Edellä kerrotulta osin ministeri ei kuitenkaan sanomaansa muuttanut. Manninen myös totesi: "Olen johdonmukaisesti katsonut, että kuntaliitos ilman yhteistä rajaa ei ole nykyisen kuntajakolain mukaan mahdollista eikä se ole muutoinkaan tarkoituksenmukaista. Tämän kannan olen myös Jyväskylän ja Korpilahden kuntien edustajille todennut tavatessani heitä 12.1.2006."
Aivan erisuuntainen kyseisen kuntaliitoksen valmisteluun liittyvä kritiikki kuultiin 4.9. niin ikään Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa. Kirjoituksessa pidettiin "arvaamattomuuksia" sisältävien kansanäänestysten järjestämistä tarpeettomana. Samalla kannalla oli aiemmin osa Korpilahden kunnanhallituksen jäsenistä sekä kunnanjohtaja Anssi Nykänen, joka pohdiskeli (13.8.), "onko kuntalaisilla tarpeeksi tietopohjaa päättää näin laajasta asiasta?".
Tällaiset näkemykset halventavat demokratiaa.
Suomessa kyllä toimii edustuksellinen demokratia, mutta laissa on myös annettu mahdollisuus niin kunnallisten kuin valtiollistenkin asioiden osalta neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Kansalaisilla on täysi oikeus vaatia mahdollisuutta kertoa kantansa asioihin myös vaalien välillä.
Tämä on perusteltua erityisesti silloin, kun äänestäjät eivät ole tienneet kunnallis- tai eduskuntavaalien alla esimerkiksi kuntaliitosasian tai EU:n perustuslain käsittelyn tulevan vaalikauden aikana ajankohtaiseksi. Mitkä voisivat olla kunnan itsehallinnon tai Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta näitä keskeisempiä kysymyksiä? Jos näistä asioista ei sallita kansanäänestyksiä järjestettävän, niin mistä sitten?
Valitettavasti EU:n perustuslaista kansanäänestystä ei tulla Suomessa järjestämään. Kansanvallan kannalta on hienoa, että Korpilahden kunnanvaltuuston päätöksellä se kuitenkin Jyväskylä-liitoksesta järjestetään.
Demokratia näyttää muodostuneen joillekin hidasteeksi omien päämäärien toteuttamiselle. Hyvä niin, sillä johtajamme eivät ole aina oikeassa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.