Euroopan unionin perustuslaki muuttaa unionin luonnetta oleellisesti, vaikka nyt julkisessa keskustelussa sitä vähätellään. Perustuslakikeskustelu muistuttaa kokonaisuudessaan EU- ja EMU-jäsenyyskeskusteluja. Vaikeat 141-neuvottelut kuitenkin osoittivat, että Euroopan unionin laajentuminen ei tule olemaan kivuton prosessi. Perustuslaki siirtää selvästi valtaa kansalliselta tasolta Euroopan unionin ylikansalliselle tasolle.
Euroopan unioni ei voi syventyä, laajentua ja muutenkaan muuttua, jollei sillä ole kansalaisten tukea takanaan.
Kansanäänestyksen vastustajat korostavat sitä, että Suomen Eurooppa-politiikan suunta päätettiin jo eduskuntavaaleissa. Jos tarkastellaan kuitenkin vaalikampanjoita lähemmin, niin huomataan, että oikeastaan mikään puolue ei lausunut mitään unionin kehityksestä ja tulevaisuudesta. Silloin sanottiin, että pitää rauhassa odotella konventin esitystä. Konventti oli todella huono ja epädemokraattinen tapa valmistella perustuslakia, varsinkin kun sen alkuperäinen toimeksianto liittyi perussopimusten selkiyttämiseen. Tästä huolimatta konventti ryhtyi kuitenkin kirjoittamaan unionille perustuslakia.
Ilmeiseltä näyttää myös se, että Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisen myötä, jonka perustuslaki pitää sisällään, myös NATO-jäsenyyskysymys nousee ajankohtaiseksi. Keskustalla on selkeä kanta, jonka mukaan NATO-kysymyksen tullessa ajankohtaiseksi, on siitä järjestettävä kansanäänestys.
Samaan aikaan kun käydään keskustelua kansanäänestyksestä, on Suomessa pelätty alhaista äänestysaktiivisuutta europarlamenttivaaleissa. Olisi perusteltua, että EU:n perustuslaista ja Suomen NATO-jsenyydestä järjestettäisiin kansanäänestys juuri europarlamenttivaalien yhteydessä.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.