Lokakuun 24. päivä järjestetään kunnallisvaalit, joissa valitaan jälleen uudet päättäjät kuntien valtuustoihin. Kunnallisvaalit ovat kansalaisten kannalta kaikkein läheisimmät, sillä juuri valtuustot päättävät ihmisten arkielämän kannalta tärkeimmistä asioista: lasten päivähoidosta ja koulujärjestelyistä, terveyspalveluista, vanhustenhoidosta, liikunta- ja kulttuuripalveluista jne.
Vaikka kansanedustajien ja ministereiden osallistumista kunnallispolitiikkaan on arvosteltu kuluneen vuoden aikana monilla tahoilla muun muassa poissaolotilastojen valossa, voin vakuuttaa, että toisaalta kansanedustajan työn kannalta on äärimmäisen tärkeää tietää ja kokea, miten hallituksen ja eduskunnan päätökset vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin huolehtia edellä mainituista asioista, ja millaisiksi kuntalaisten elinolot ja asumisympäristö siten muodostuvat.
Yksi seuraavan valtuustokauden suurista kysymyksistä on, kuinka kuntatyönantaja kykenee huolehtimaan omista työntekijöistään niin, että nämä jaksaisivat nykyistä kauemmin työelämässä. Toinen valtiovallan ja kuntien yhteinen tehtävä on vähentää ns. pätkätöitä julkisella sektorilla ja korvata ne pysyvillä työsuhteilla.
Kunnallispäättäjien vastuunkantajan rooli ei ole helppo. Laman jälkeen Jyväskylän kaupungin talous on ollut kireällä, ja valtuutettujen tehtävänä on ollut sopeuttaa menot tulojen mukaan. Uskon, että ensi syksynä työnsä aloittavien valtuutettujen asema on talouden osalta hiukan helpompi. Nykyinen hallitus on pyrkinyt luomaan kuntatalouteen vakautta ja ennustettavuutta. Ennusteiden mukaan kuntien talous on muutoinkin vahvistumassa lähivuosien aikana.
Pääministeri Matti Vanhanen edellytti äskettäin kunnilta uusia ratkaisuja, jos ja kun haluamme pitää huolta kansalaisten arkipalveluista tilanteessa, jossa työikäisten määrä alkaa vähentyä suhteessa eläkeläisväestöön. Pääministerin mielestä nyt vaaditaan valmiutta yhteistyöhön ja sektorirajojen ylittämiseen niin kuntien sisällä kuin niiden välilläkin.
Jyväskylä onkin toiminut ansiokkaasti Keski-Suomen veturina: kaupunki on noussut monilla kriteereillä mitattuna maamme kärkijoukkoon. Nykyinen kehitystahti on kuitenkin liian hidas. Taloudelliset realiteetit ovat osoittautuneet luultua vaikeammiksi. Jyväskylän seudulla tulisikin nyt ottaa reippaampia ja rohkeampia edistysaskeleita. Kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä toisi mukanaan monia taloudellisia ja toiminnallisia etuja. Tulevassa Suur-Jyväskylässä nykyisen maalaiskunnan alue tulisi olemaan uuden suuremman Jyväskylän keskeinen kehittämiskohde. Uusia omakotialueita sekä työpaikkoja olisi erittäin helppo suunnitella maalaiskunnan alueelle lähelle olemassa olevia pääteitä, energiahuoltoa ja palveluja.
Toivon, että kuntaliitoksen kannattajat saavat tulevissa vaaleissa molempiin valtuustoihin enemmistön, jotta Jyväskylän seudun, ja sen myötä koko Keski-Suomen maakunnan, kehittyminen saa ripeästi myönteisen suunnan. Nyt, jos koskaan, on toiminnan aika!
Olen siis päätökseni tehnyt: olen käytettävissä Keskustan ehdokkaana Jyväskylässä lokakuun kunnallisvaaleissa tavoitteenani kolmas kausi Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.