Eduskunta hyväksyi juhannuksen alla Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyvän tilatukijärjestelmän. Euroopan unionin kokonaan rahoittamista ns. CAP-tuista muodostetaan uusi suorien tukien järjestelmä, jonka keskeinen osa tilatukijärjestelmä on. Suomessa otetaan tukijärjestelmässä käyttöön niin sanottu yhdistelmämalli. Suurin osa peltokasvi- ja eläintuista irrotetaan tuotannosta ja siirretään uuteen tilatukijärjestelmään. Osa tuista on kuitenkin edelleen tuotantosidonnaisia.
Tukioikeus muodostetaan uudessa tilatukijärjestelmässä sellaiselle viljelijälle, jonka hallinnassa tukikelpoinen maatalousmaa on järjestelmän ensimmäisenä toimeenpanovuonna 2006. Tilatuki siis irrotetaan maanomistusoikeudesta. Tukioikeus voidaan siirtää viljelijältä toiselle myymällä se ilman maa-alaa tai maa-alan kanssa. Tukioikeus voidaan myös vuokrata.
Eduskunnassa tilatukilakiin lisättiin säännös, jonka mukaan ennen lain voimaantuloa tehdyn maanvuokrasopimuksen perusteella maatalousmaata hallinnassaan pitävälle vuokraviljelijälle myönnetty tukioikeus siirtyy maanomistajalle vuokrasopimuksen päättyessä, jollei vuokrasopimusta jatketa, tai jos vuokranantajan ja vuokralaisen välillä on muuta sovittu tai sovitaan, eikä vuokranantaja itsestään riippumattomista syistä saisi tukioikeutta kansallisesta varannosta.
Lakiteksti on erittäin monimutkainen, mutta nykyisenlaisena se vastaa suomalaisten yleistä oikeuskäsitystä. EU:n asetus edellyttää, että vuokranantajalle siirtyisi sekä alueellinen tasatukioikeus että lisäosa. Lakiin lisättiin kuitenkin säännökset vuokranantajan velvollisuudesta korvata vuokranantajalle siirtyvä tilakohtainen lisäosan arvo. Vuokralainen saa siten korvauksen harjoittamaansa kotieläintuotantoon perustuvasta tilakohtaisesta lisäosasta.
On syytä muistaa, että hallitus ja MTK pääsivät tilatukijärjestelmästä yhteisymmärrykseen. Lisäksi eduskunta muutti tuloverolakia ja perintö- ja lahjaverolakia siten, ettei nykyinen verokäytäntö kiristy.
Tietöillä oli aikanaan suuri merkitys Suomen eri alueiden työllisyydelle. Työllisyysnäkökulmaa ei ole arvioitu nyt, kun on käyty keskustelua maamme rapistuvasta tieverkosta. Teiden kunto on heikentynyt niin valtavasti, että turvallisuus kärsii ja monien alueiden kilpailuetu heikkenee rapistuvan tieverkon myötä.
On syytä palauttaa mieliin, että tiemäärärahat ovat nyt alemmalla tasolla kuin vaikkapa 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa. Esimerkiksi 1980-luvun budjetin tiemäärärahat olivat yli prosentin bruttokansantuotteesta, kun ne ovat nyt enää noin puolen prosentin tasolla. Tienpito on heikentynyt määrärahojen supistuessa tilanteessa, jossa samaan aikaan ajoneuvokanta on kaksinkertaistunut.
Suuriin hankkeisiin, kuten moottoritiehankkeisiin, Kerava-Lahti-oikorataan tai esimerkiksi Vuosaaren satamaan rahaa on kyllä löytynyt. Samalla rahan puute on ollut todellinen ongelma perustienpidon ja radanpidon osalta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mielestä perustienpidon määrärahakehys on johtamassa kestämättömään tilanteeseen ja esimerkiksi koko rataverkon säilyttämiseen liikennöitävässä kunnossa suunniteltu kehys ei riitä. Tähän liittyy keskustelu lakkautettavista ja purettavissa rataosuuksista.
On hämmästyttävää, että valtiovarainministeri Antti Kalliomäki esittää ensi vuoden budjettiin poikkeamista liikennepoliittisen ministerityöryhmän esittämistä väylähankkeista. Jälleen kerran näyttää käyvän niin, että ministeri Kalliomäen esittämät suurhankkeet, kuten Tampereen ohikulkutie, Oulu-Korvenkylä -tieosuus ja Raahen meriväylä, menevät perustienpidon ja muiden tärkeämpien hankkeiden ohi.
Olen useissa valtioneuvostolle osoittamissani kirjallisissa kysymyksissä edellyttänyt Äänekoski-Haapajärvi -rataosuuden säilyttämistä ja kehittämistä. Raideliikenteen avaaminen kilpailulle voi jatkossa mahdollistaa jopa henkilöjunayhteyden Keski-Suomesta pohjoiseen. Tällä hetkellä ainoa yhteys Jyväskylän ja Oulun välillä on maantie.
Keski-Suomen kehityksen kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada syksyn budjettiriihessä lisävaroja perustien- ja radanpitoon sekä maaseudun kehittämiseen tilatukilain astuessa voimaan ensi vuoden alusta.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.