Sdp:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma esitti sanomalehti Ilkan kolumnissa (6.11.2003) toivomuksen, että Suomen Keskusta lähtisi tukemaan Tarja Halosen uudelleenvalintaa tasavallan presidentiksi. Heinäluoman ajatukset ovat epärealistisia.
Tarja Halosen ulkopoliittisia saavutuksia ei voi verrata Kyösti Kallion tai Urho Kekkosen saavutuksiin, joiden uudelleen valintaa Sdp aikoinaan tuki, ja johon Heinäluoma ehdotuksensa pohjasi, joten Halosen taakse asettuminen olisi keskustalta sen historian suurin virhe.
Suomi tarvitsee nyt sellaista ulko- ja Eurooppa-politiikan johtajaa, joka osoittaa omalla toiminnallaan vahvistavansa Suomen kansainvälispoliittista asemaa ja mielenkiintoa Suomen harjoittamaa politiikkaa kohtaan.
Tämä tarkoittaa käytännössä uudenlaista, vaikuttavaa, mutta Suomen itsenäisyyden turvaavaa toimintaa Eurooppa-politiikassa sekä aivan erityisesti Suomen linkkiaseman vahvistamista EU:n ja Venäjän välillä.
Sosialidemokraattien värisuora ulkopolitiikassa on rämettänyt Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelukulttuuria. Myöskään kansanvallan näkökulmasta ei ole kestävää, että ulkoministeri, EU-komissaari, tasavallan presidentti ja keskeiset ulkoasiainhallinnon virkamiehet ovat sosialidemokraatteja. Tämä ylivalta on haastettava seuraavissa presidentinvaaleissa yhteisporvarillisella aktiivisuudella.
Yhteisporvarillinen rintama tarvitsee uutta keskustelunavaajaa niin kansallisissa asioissa kuin globalisaatiokeskustelussa. Presidentin "värillä" ja maailmankuvalla on merkitystä. Keskustan ei pidä antaa valttikortteja sosialidemokraattien käsiin. Jokaisen itseään kunnioittavan puolueen on asetettava oma presidenttiehdokas. Keskustan uuden puheenjohtajan Matti Vanhasen onkin päättäväisesti ja pikaisesti torjuttava Heinäluoman ehdotus yksiselitteisesti.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.