Suomen kuntaliiton kerrotaan valmistelevan omaa esitystään puitelaiksi, jolle hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulisi perustua. Kuntaliiton kanta (HS 4.2.) näyttää seuraavan sen hallituksen aiempaa kannanottoa suurten "peruskuntien" muodostamiseksi.
Kuntaliiton malli on harhautunut varsin kauas kansalaisten arjesta. Samaan aikaan kun maan hallitus on vakuuttanut, ettei kuntia liitetä yhteen pakolla, kuntaliiton toimesta todistetaan, että jatkossa tarvitaan vähintään 20 000 asukkaan "peruskunnat" palveluiden järjestämiseen. Paikallisen päätöksenteon kannalta kyse on samasta asiasta: päätösvallan ja palveluiden keskittämisestä. Kuntaliiton malli hävittäisi maastamme yli 300 kuntaa.
Kuntaliiton mallin vaatimus "vähintään 20 000 asukkaan" väestöpohjasta ei perustu kerrassaan mihinkään. Suomi on niin aluerakenteeltaan, etäisyyksiltään ja muiltakin olosuhteiltaan niin vaihteleva, että tällaisten lukumäärien heitteleminen on vastuutonta. Kartta on huono väline ihmisten tarpeiden ymmärtämiseen.
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi viime syksynä Helsingin yliopistossa toteutetun tutkimuksen kuntien palvelutuotannon tehokkuudesta. Suuret yksiköt pärjäsivät siinä verrattain huonosti. Myös kuntien palvelukykyyn vaikuttavia tekijöitä on tutkittu. Kunnan koon kasvattaminen ei ole muodostunut näissäkään tutkimuksissa ongelmat ratkaisevaksi tekijäksi. Sen sijaan pitkäjänteinen palvelujen suunnittelu ja henkilöstöpolitiikka ovat olleet ratkaisevampia asioita kuntalaisten hyvinvoinnille.
Kaikista esillä olleista malleista kuntaliiton malli on kaikkein huonoin paikallisen itsehallinnon näkökulmasta. Ruotsissa toteutettu vastaava uudistus johti siihen, että kunnista tuli niin suuria, ettei niihin enää sisälly sosiaalista kiinnittymistä ja paikallisidentiteettiä. Siellä ollaankin jälleen palaamassa pienempiin yksiköihin. Mutta eipä kuntaliiton malli auta palveluihinkaan: jo nykyään monet palvelut vaativat kymmenkertaisen väestöpohjan, mutta ne on pystytty, tai pystytään, järjestämään kuntien yhteistyöllä ilman paikallisen demokratian hävittämistä.
Ruotsin tekemistä virheistä pitäisi ottaa oppia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kysymys niin suuresta hankkeesta, ettei sitä olisi tullut lainkaan käynnistää puutteellisen valmistelun pohjalta maan hallituksen esittämällä tavalla. Hanke tarvitsee kokonaan uuden alun, joka on irrotettava "malliajattelusta", ja jonka tulee perustua laajapohjaiseen parlamentaariseen valmisteluun. Tämä puolestaan edellyttää koko hankkeen lykkäämistä seuraavalle vaalikaudelle.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
OSSI MARTIKAINEN
puoluehallituksen jäsen (kesk.)
Lapinlahti
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.