Panostaminen lasten ja nuorten kasvattamiseen ja koulutukseen on tärkein vanhempien ja yhteiskunnan tehtävä. Koululaisille on taattava turvallinen oppimisympäristö ja tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Tilanne maakunnassa näyttää koulujen toimintaedellytyksen ja olemassaolon kannalta huolestuttavalta.
Äskettäin Keskisuomalainen julkaisi tilastot koulujen lakkautumisesta ja perustamisesta. Tilastot ovat surullista luettavaa. Keskisuomalainen peruskouluverkko on valitettavan nopeassa tahdissa harventunut. Moni kyläkunta on jäänyt ilman koulua. Kuten Jyväskylän yliopiston professori Eira Korpinen on monissa ansiokkaissa selvityksissään todennut, omalla koululla on kyläkunnalle ja seutukunnalle aivan ratkaiseva merkitys sen elinvoimaisuuden kannalta.
Useat esimerkit osoittavat, kuinka suuri merkitys koulutoimeen panostamisella on ollut kunnan kehitykselle. Panostus on johtanut positiiviseen kehitykseen - koulutoimen laiminlyönti taas negatiiviseen kierteeseen. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta keskisuomalaisten kuntien tulisi panostaa koulutoimeen. Nyt karsinta on koskettanut myös Viitasaaren kouluja. Mielestäni nyt ei pitäisi hätäillä, vaan odottaa muutama vuosi. Valtion on pakko auttaa kuntia kouluasioissa.
Peruskoulun lisäksi kattava lukioverkosto on itsenäisyyden ajan mittavimpia koulutuspoliittisia saavutuksia. Se on taannut sen, että peruskoulunsa päättävillä nuorilla on ollut toisen asteen koulutuspalvelut tarjolla lähellä asuinpaikkaansa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että koulutuspaikan sijainti maantieteellisesti riittävän lähellä vaikuttaa ratkaisevasti suureen osaan nuoria heidän tehdessään päätöstä lukioon siirtymisestä tai sen vaihtoehtona jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle. Näin ollen lukiopalvelujen kattavuus on keskeinen kysymys koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi.
Suomen lukioverkkoa uhkaa lähivuosina voimakas supistuminen, ellei ennalta ehkäiseviin toimiin ryhdytä. On arvioitu, että jopa 80-100 lukiota joutuu huomattaviin vaikeuksiin seuraavien 10-20 vuoden aikana taloudellisten seikkojen, pienenevien ikäluokkien ja vähenevien oppilasmäärien vuoksi.
Mikäli ennuste edes pääpiirteissään toteutuu, ovat seuraukset tasavertaisten koulutuspalvelujen tarjonnan näkökulmasta lähes katastrofaaliset. Monin paikoin maata mahdollisuudet lukion käyntiin vähenevät ratkaisevasti. Lukioon siirtyminen merkitsee tällöin kotipaikkakunnalta muuttoa, koska kasvavat etäisyydet eivät mahdollista päivittäistä koulunkäyntiä kotoa käsin.
Kaupunkikunnissa lukiopalvelut uhkaavat keskittyä yksinomaan ydinkeskustoihin. Tämän seurauksena lukioon siirtymisen yleisyys peruskoulun jälkeen tulee vaihtelemaan suuresti paikkakunnittain. Tutkimusten perusteella tiedetään, että puuttuva toisen asteen koulutus on yksi suurimpia riskitekijöitä syrjäytymiseen yhteiskunnan kehityksestä.
On erittäin tärkeää, että toimet tasa-arvoisen lukioverkon toimintaedellytysten säilyttämiseksi käynnistetään heti. Samanaikaisesti tulee käynnistää toimenpiteet lukioiden keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi sekä yhteistyömallien kehittämiseksi muiden oppilaitosmuotojen kanssa. Mahdollisuuksia tuottaa uusia kurssisisältöjä verkkoympäristöön kaikkien maan lukioiden hyödynnettäväksi tulee vahvistaa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.