Puhe Valtioneuvoston tulevaisuusfoorumissa Jyväskylässä 4.11.2002.


Hyvinvoivan alueen salaisuus - oppilaitosten alueellinen vaikuttavuus

Jyväskylä on todellinen koulutuskaupunki. Opiskelijoita on yli 31500: yliopistossa noin 15000, ammattikorkeakoulussa noin 7000, ammatillisessa koulutuksessa noin 6000 ja lukioissa noin 3500.

Eri koulutusyksiköt tuovat Jyväskylään merkittävän osaamispotentiaalin niin opettajien kuin oppilaiden kautta. Tämä heijastuu Jyväskylän seudun lisäksi koko maakuntaan. Koulut saavat päteviä opettajia, julkishallinto ja yritykset hyviä työtekijöitä. Opiskelijoiden harjoitteluun sekä opinnäytetöiden ja tutkimusprojektien oppilaitosten yhteistyökumppaneille välittyy uutta tietoa ja ne saavat uusia osaajia.

Koulutus ja yritysmaailman tarpeet eivät kuitenkaan kaikilta osiltaan kohtaa toisiaan. Keski-Suomen alueella rakenteellinen työttömyys on muuta maata korkeampi, mihin on syynä 1980-luvulla alkanut ja 1990-luvun jatkunut tuotantorakenteen voimakas muutos. Koulutuksellisesta kohtaamattomuudesta johtuva rakennetyöttömyys on lisääntynyt koko 1990-luvun ajan. Keski-Suomessa tämä näkyy sekä korkeana työttömyytenä että yritysten ilmoittamina rekrytointiongelmina.

Keski-Suomessa toimivissa yrityksissä on kasvava tarve teknisen alan koulutuksen saaneista henkilöistä. Yritysten henkilöstöstrategiat perustuvat osaamisen kasvattamiseen vastaamaan uuden liiketoiminnan tarpeita lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen aiheuttaman työvoiman poistumisen olosuhteissa.

Jos koulutusjärjestelmiä ei saada reagoimaan ennakoitavissa olevaan tilanteeseen, Keski-Suomeen syntyy tuotannollista toimintaa ja T&K toimintoja haittaava henkilöstöpula. Tämä on haaste sekä ammatilliselle koulutukselle että yliopistokoulutukselle. Jyväskylän yliopisto onkin esittänyt teknistieteellisen koulutuksen käynnistämistä. Esitys on hyvin perusteltu ja sen toteuttamiseen pitäisi päästä pikaisesti.

Miksi Keski-Suomella ei voisi olla kaikkia niitä koulutusmahdollisuuksia käytössään kuin muillakin maakunnilla? Miksi teknisen alan koulutus on vain muutamien yliopistokaupunkien yksinoikeus, vaikka alan yliopistokoulutuksen tarpeelle on Keski-Suomessa selkeät näytöt? Millaista kehitys olisi ollut esimerkiksi Oulussa ja koko pohjoisessa Suomessa, jos siellä ei olisi ollut lainkaan mahdollisuutta teknisen alan koulutukseen?

Jyväskylä haluaa olla tukemassa alueellista innovaatiotoimintaa ja sen myötä hyvinvointia koko Keski-Suomessa. Yksi kehityksen tärkeä avain on antaa Jyväskylän yliopistolle teknillis-tieteellisen alan koulutuslupa ja sen myötä mahdollisuus tehdä maakunnan hyväksi täällä olevilla varoilla mitä parhaaksi nähdään. Koulutusmonopolit on eurooppalaisessa Suomessa purettava.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä

Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.