Keski-Suomen Osuuspankin hallituksen päätös lopettaa lähes puolet konttoreistaan on herättänyt maakunnassa aiheellisesti suurta huolta. Pankki on perinteisesti luonut palveluja ja hyvinvointia haja-asutusseudun väestölle. Päätöksen myötä maaseudun autioituminen uhkaa vauhdittua.
Keski-Suomen Osuuspankin hallituksen päätös vaikuttaa vahvasti ylimitoitetulta. OP-ryhmän markkina-asema on vahvistunut usean vuoden ajan. OP:n on arvioitu yleisesti kasvattavan osuuttaan entisestään Pohjola-kaupan myötä, tulihan tämän ratkaisun myötä mahdolliseksi hyödyntää pankin laajaa konttoriverkostoa myös vakuutusten myyntiin.
Osuustoiminta on ainutlaatuinen ilmiö markkinataloudessa. Osuuskunta voi parantaa tulostaan kuten osakeyhtiö, mutta sen tehtäviin kuuluu myös tavallisten ihmisten perustarpeista huolehtiminen. Yksi OP:n menestystekijöistä liittyy sen osuustoiminnalliseen yritysmuotoon. Sen yhteisesti sovittuihin periaatteisiin kuuluu, että osuuskunnat toimivat yhteiseksi hyväksi jäsentensä päättämällä tavalla.
Keski-Suomen Osuuspankin hallitus perustelee yksimielistä päätöstään muun muassa sillä, että yhä useammat asiakkaat hoitavat pankkiasiansa sähköisesti verkkopankissa. Perustelulla on kuitenkin kääntöpuolensa. Verkkopankin käyttö on käytännössä mahdotonta monille, joilla ei ole tarvittavaa laitteistoa ja tieto-taitoa asioida internetissä. Keski-Suomessa on edelleen internet-pohjaisten pankkipalvelujen ulkopuolella lähes kolmasosa kotitalouksista, joista valtaosa on eläkeläisiä.
Olisi jotenkin ymmärrettävää, että näin mittavia lakkauttamispäätöksiä tehtäisiin, jos pankilla menisi taloudellisesti huonosti. Nyt näin ei ole. Keski-Suomen Osuuspankilla menee taloudellisesti hyvin, mistä kertoo pankin jatkuvasti parantunut tulos ja kasvanut jäsenmäärä. Omistajajäseniä on nykyisin jo reilut 46 000 eri puolilla Keski-Suomea. Olisi luontevaa, että heitä kuunneltaisiin, kun yritys tekee ratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan sen asiakkaiden arkeen. Nyt näin ei ole menetelty.
Erityisesti niille paikkakunnille, Leivonmäelle, Toivakalle ja Pylkönmäelle, joista pankkikonttori häviäisi kokonaan, ratkaisu olisi kipeä. Myöskään yhdistyvän Äänekosken näkökulmasta ei tunnu viisaalta, että tällainen päätös koskettaisi heti Sumiaista. Yhtä lailla myös muualla maakunnassa yli pariksi kymmeneksi kilometriksi kasvavat etäisyydet lähimpään pankkiin, esimerkiksi nostamaan käteistä, tuntuvat kohtuuttomilta. Erityisesti autottomille ja vanhusväestölle tilanne olisi tukala.
Voidaankin kysyä, onko pankin hallitus painottanut liikaa tuloksentekoa konttoriverkostonsa radikaalista supistamisesta päättäessään. Pankin hallintoneuvoston jäsenenä ihmettelen erityisesti sitä, ettei jäsenistön valitseman edustajiston tai sen nimeämän hallintoneuvoston mielipidettä lakkauttamispäätöksiin ennakkoon edes tiedusteltu. Näin suuren linjaratkaisun ollessa kyseessä, tällainen toimintatapa ei vastaa osuustoiminnan avoimuuden ja hyvän hallintotavan periaatteita.
On tosiasia, että pankkialalla kilpailu kiristyy jatkuvasti. Kaventuneet lainojen marginaalit alkavat pian vaikuttaa pankkien tuloksiin. Tästä huolimatta yritysten, varsinkin osuustoiminnallisten, olisi pohdittava tarkoin ratkaisujensa seurauksia.
Yli satavuotisen historiansa aikana osuustoiminta on Suomessa ollut yksi niistä moottoreista, jotka ovat luoneet hyvinvointia ja vaurautta eri puolille maatamme. Osuuspankinkaan ilmiömäistä ja pitkään kestänyttä menestystä ei voida selittää ilman osuuskunnan jäsenten suurta panosta.
Edellytänkin, että Keski-Suomen Osuuspankin hallitus arvioi uudelleen tekemänsä päätöksen ja kohtuullistaa sitä.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.