Näinä päivinä Jyväskylän kaupunkikuva on taas vilkastunut. Yli 30 000 opiskelijaa on aloittanut puurtamisensa eri oppilaitoksissa. Yliopistossa opiskelee lähes 15 000 ja ammattikorkeakoulussa noin 7000 opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa on noin 6000 henkilöä. Lukiolaisia on noin 3500 ja heistäkin 1700 on kotoisin muualta kuin Jyväskylästä.
Monelle aloittavalle opiskelijalla kuluva syksy on varsin ankea. Siirtyminen kotiseudulta uuteen ympäristöön ja ensimmäisen oman kodin perustaminen, ongelmat asunnonhaussa, uusien ystävyyssuhteiden luominen ja haasteellisen opiskelun aloittaminen ovat opiskelijan arkea. Tännekö uusi koti 4-6 vuodeksi ja mitä sen jälkeen? Alkuongelmista kuitenkin selviää. Jyväskylä on erinomainen opiskelukaupunki ja elämä alkaa vähitellen sujua. Tämä lehti on yksi väylä tutustua seutukuntaan, sen ihmisiin ja palveluihin.
Kaupunki mainostaa, että opiskelijat ovat vip-kaupunkilaisia, mutta miten tämä käytännössä ilmenee? Opiskelijoiden ansiosta palvelutarjonta on Jyväskylässä varsin monipuolista, mutta asunto- ja harjoittelupaikkatarjonnassa on kuitenkin toivomisen varaa. Opiskelija-asunnot ovat kovan kysynnän vuoksi vuokrahinnoiltaan liian kalliita. Opiskelija ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin: opintotuki ja -laina eivät riitä ja hän joutuu hankkimaan osa-aikaisen työpaikan tai elämään vanhempiensa ja sukulaistensa avustusten varassa. Osa-aikainen työ johtaa helposti kierteeseen, jossa opiskeluun ei jää riittävästi aikaa ja voimia ja valmistuminen viivästyy.
Mielestäni kaupungin tulisi yhteistyössä ylioppilaskunnan ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön kanssa puuttua jämäkästi opiskelija-asuntopulaan. Nykyään alle 6000, eli vain noin viidesosa opiskelijoista mahtuu opiskelija-asuntoihin. Vapailla vuokramarkkinoilla olevat asunnot ovat kalliita. Ainoastaan riittävä vuokra-asuntotarjonta asettaa asumiskulut kohtuulliselle tasolle. Opiskelija-asuntojen määrä tulisi kaksinkertaistaa. Kaupunki voi kaavoituspolitiikallaan ja erilaisten takausjärjestelyjen avulla tukea uusien asuntojen rakentamista.
Toinen ongelmallinen asia on harjoittelupaikkojen vähyys. Jyväskylän seudun yritykset eivät ole vielä riittävässä määrin huomioineet sitä osaamispotentiaalia, minkä Jyväskylän eri oppilaitosten opiskelijat tarjoavat. Myös harjoittelujärjestelmässä on kehittämisen varaa.
Järjestelmää voitaisiin tehostaa esimerkiksi niin, että oppilaitosten opiskelijoista olisi yhteinen rekisteri, samoin harjoittelupaikkoja tarjoavista yrityksistä. Sopivan harjoittelijan löytäminen yrityksille tehtäisiin näin mahdollisimman helpoksi. Jyväskylän oppilaitosten opiskelijoista kaupungin ulkopuolelta tulevia on 90 %. Tämä on mahtava osaamiskertymä, jonka mahdollisuuksia ei ole tähän mennessä systemaattisesti huomioitu.
Mikäli opiskelija jo opiskeluaikana saa kontaktin seutukunnan yrityksiin, on hän myös potentiaalinen paikkakunnalle jäävä työntekijä ja veronmaksaja ammattiin valmistuttuaan. Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä opiskelijoiden yhteenlaskettu toimenvaikuttavuus on yli 2 miljardia markkaa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä