Jyväskylän kaupunginvaltuustossa käsiteltiin maanantaina 16.6. Kuokkalan koulutilahanketta. Pohjaesityksenä oli kaupunginhallituksen ehdotus, jonka mukaan ”Kuokkalan koulutilakysymys ratkaistaan Tikan koulun laajennuksella mikäli yliopiston kanssa käynnistetty hankesuunnitelma Normaalikoulun ala-asteen siirtämiseksi Cygnaeuksen koulukeskukseen toteutuu.” Hallituksen puheenjohtaja Markku Lumio vakuutti Tikan koulun laajentamishankkeen toteutuvan 80-prosenttisesti, jos esitys hyväksytään.
Vihreiden valtuustoryhmä teki asiaan muutosesityksen, joka pohjautui koulutuslautakunnan yksimieliseen esitykseen. Muutosesityksen mukaan Tikan koulun laajennus tulee toteuttaa ilman kytkentää Normaalikouluun ja laajennustyö tulee aloittaa välittömästi peruskorjauksen jälkeen.
Jos Vihreiden esitys oltaisiin hyväksytty, pitkään vireillä ollut Tikan koulun laajennushanke oltaisiin saatu vihdoin käyntiin. Valitettavasti muutosesitys kaatui valtuustossa äänin 14-36. Myöskään oman valtuustoryhmäni enemmistö ei sitä tukenut. Yhdeksän valtuutettua äänesti tyhjää. Monet valtuuston jäsenet tukivat hallituksen esitystä ilmeisesti luullen, että tätä kautta hanke varmimmin etenee. Näin asia ei välttämättä kuitenkaan ole.
Normaalikoulun ala-asteen siirtyminen Cygnaeuksen koulukeskukseen on hyvin epätodennäköistä. Kaupunginhallitus on kuitenkin saatu uskomaan, että siirtyminen voisi olla hyvinkin todennäköistä, tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti järkevää. Samaa vakuuteltiin myös valtuustolle. Opetusministeriöönkin viesti on ollut samansuuntainen.
Yliopiston virallinen kanta on ymmärtääkseni hyvin selkeä. Ensisijaisena tavoitteena yliopistolla on uudisrakennuksen rakentaminen Pitkäkatu 1:een. Tämä on katsottu Suomen suosituimman luokanopettajakoulutusyksikön kannalta järkevimmäksi ratkaisuksi. Toisena vaihtoehtona on nykyisten ala-asteen tilojen saneeraus ja vasta kolmantena vaihtoehtona jokin muu ratkaisu. Yliopisto tekee koulunsa paikasta omat itsenäiset päätöksensä, joiden pohjalta sen neuvottelee opetusministeriön kanssa.
Myös mahdollista siirtymistä Cygnaeuksen koulukeskuksen tiloihin on yliopiston puolelta selvitetty.
Yliopiston rehtorin 29.8.1996 asettaman työryhmän raportissa arvioidaan siirtymishankkeen taloudellisia ja toiminnallisia puolia. Raportin mukaan Normaalikoulun ala-asteen siirtyminen Cygnaeuksen koulukeskukseen vaatisi tiloihin huomattavaa peruskorjausta, jonka kustannukset ovat noin 80% uuden koulurakennuksen kustannuksista. Kaupunki säästäisi siirtymisvaihtoehdossa noin 6 mmk. Yliopistolle Cygnaeuksen vanhat tilat tulisivat pitkällä aikavälillä käyttökustannuksiltaan (vuokra, siivous) ja kiinteistökustannuksiltaan (huoneistoala, tilavuus) uudisrakennusta huomattavasti kalliimmaksi.
Raportin mukaan Cygnaeuksen koulun kohdalla on kysyttävä: ”millaisia inhimillisiä, pedagogisia ja taloudellisia vaikutuksia syntyy, jos hajasijoitetaan ala-asteen koulun oppilaat ja opettajat kaupungin muihin kouluihin.” Myös Normaalikoulun tehtävät opetusharjoittelun järjestäjänä vaikeutuisivat, jos siirto tapahtuisi. Raportin päättää lause: ”Mahdollinen siirto mitä ilmeisimmin heikentäisi molempien tahojen koulutoiminnan edellytyksiä.”
Kun siirtymisvaihtoehdon järkevyys on näin kyseenalaista ja sen toteutuminen näin epävarmalla pohjalla, valtuuston ”kytköspäätöstä” onkin vaikea ymmärtää. Tikan koulun laajentamishankkeen aloittamista siirrettiin jälleen.
On selvää, että vaikein ratkaisu Tikan koulun laajentamisesta päätettäessä on raha. Jos välttämätön laajentamishanke halutaan toteuttaa pikaisesti, se joudutaan rahoittamaan kaupungin omin varoin. Valtion apua hankkeeseen ei todennäköisesti ole saatavissa missään vaihtoehdoissa ennen seuraavaa vuosituhatta.
Kysymys onkin arvovalinnasta - siitä haluaako kaupunki turvata koululaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet ja olosuhteet koulunkäyntiin.
PETRI NEITTAANMÄKI
kaupunginvaltuutettu (kesk.),
koulutuslautakunnan jäsen