Olemme saaneet lukea viime viikkoina ja kuukausina sanomalehti Keskisuomalaisen palstoilta voimakkaita mielipiteitä Jyväskylän oman lämpövoimalan toteuttamisen tarpeellisuudesta ja Jyväskylä-Korpilahti -liitoksen välttämättömyydestä.
Keskisuomalainen on ajanut pääkirjoituksissaan, päätoimittaja Laatikaisen omissa kirjoituksissa ja uutissivuillaan molempia hankkeita kuin käärmettä pyssyyn sen sijaan että olisi harjoittanut tiedotusvälineelle kuuluvaa tehtävää tukivasta journalismista.
Lämpövoimalan osalta lehden linja on ollut tietysti ymmärrettävä sitä tausta vasten, että yhtiön johto on ajanut lehden kustannusyhtiötä osakkaaksi voimalaitoksen laudesähköntuotantoon tässä onnistumatta. Myös Keskimaa ja monet muut yhtiöt ovat jättäytyneet hankkeesta pois, kun ovat ymmärtäneet siihen sisältyvät riskit. Viimeksi osakkaaksi on kaavailtu saksalaista E.ON -ydinvoimayhtiötä. Tämä lämmittänee erityisesti hanketta kannattaneiden vihreiden äänestäjäkuntaa.
Kaikki hanketta puoltavat tai sitä edes jollakin tavalla sivuavat kannanotot on uutisoitu näyttävästi ja niitä on seuraavina päivänä kiitelty vielä pääkirjoituksissa. Kaiken huipentuma oli selvitysmies Matti Purasjoelta pyydetty lausunto (6.10.), jossa hän ilmoitti kannattavansa lämmön ja sähkön tuotantoon perustuvan voimalaitoksen rakentamista Keljonlahdelle. Tuskinpa Purasjoki Jyväskylän ulkopuolisena henkilönä edes tiesi lämpövoimalan sijoituspaikkavaihtoehdoista. Vastaava voimalaitos voidaan sijoittaa myös Rauhalahteen toiseksi yksiköksi ilman valtavan kalliin päällekkäisen infrastruktuurin rakentamista veronmaksajien rahoilla Keljonlahdelle.
Myöskään Purasjoen kommentti Fortumin monopolin purkamistarpeesta ei sovellu Jyväskylään, jossa yhtiöllä ei ole monopoliasemaa. Jyväskylän kaukolämpöverkon omistaa sataprosenttisesti Jyväskylän Energia Oy, ja lämmöntuotantopuolen Jyväskylän Energiatuotanto Oy, jossa Jyväskylän Energian omistusosuus on 40 ja Fortumin 60. Jos tämä omistussuhde muutettaisiin kaavaillulle 50-50 pohjalle, tilanne olisi kaupunkilaisten kannalta suorastaan optimaalinen. Tulevat investoinnit tehtäisiin hallitusti, riski olisi jaettu luotettavan kumppanin kanssa ja tuottotavoite pysyisi kohtuullisena. Vastaavasti voimme vain kuvitella, millaiseksi kaukolämmön kuluttajahinta muodostuisi kaupungin sataprosenttisesti omistamassa monopoliyhtiössä piiloverotuksen muodossa, kun yli 200 miljoonan euron investointi pitäisi maksaa vielä korkoineen takaisin.
Lehti on tölvinyt pääkirjoituksissaan asian tätä puolta valottaneita kansanedustajia ja julkaissut asiattomia mielipidekirjoituksia, joista yksi (5.6.) on todettu jopa syyttäjän päätöksellä "valheellista vihjailua" sisältäväksi.
Lehti syyllistyi äskettäin myös ministeri Pekkarisen lausumien vääristelyyn. Pekkarinen oli nimenomaisesti sanonut lehdessä 10.10., ettei hän ota kantaa Jyväskylän uuden voimalaitoksen sijoituspaikkaan. Toimittajan 26.10. kirjoittamassa tekstissä Pekkarisen kerrottiin kuitenkin todenneen aiemmin lämpövoimalan rakentamisen Keljonlahdelle olevan järkevä ratkaisu!
Korpilahdella järjestetyn kansanäänestyksen lopputulokseen lehti valmistautui jo hyvissä ajoin etukäteen korostamalla kunnanvaltuuston vastuuta, vähättelemällä kuntalaisten tietopohjaa tämänkaltaisten asioiden ratkaisemisessa unohtamatta mainita äänestyksen olevan vain neuvoa-antava.
Kansanäänestyksen tulos oli kuitenkin suorastaan murskaava Jyväskylä-liitokselle: 57,9 prosenttia kuntalaisista kannatti jotakin muuta vaihtoehtoa kuin Jyväskylään liittymistä ja vain 42,1 prosenttia liitosta. Nyt lehti onkin kääntynyt vähättelemään (31.10.) 63,8 prosentin äänestysaktiivisuutta, vaikka se oli Korpilahdella nyt korkeampi kuin vuoden 2004 kunnallisvaaleissa (60,7 %)!
Korpilahden kunnanvaltuusto olisi voinut jättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämättä, jos se olisi halunnut päättää kuntaliitoksesta sille annettua valtakirjaa käyttäen. Kun äänestys kuitenkin päädyttiin järjestämään, on selvää, että demokratiassa sen tulosta on kunnioitettava. Syvää katkeruutta herättäneet poikkeukset tästä vahvistavat säännön. Kun kysymyksessä on vielä kuntajakolain sekä hengen että kirjaimen vastainen hanke, jota ei keinotekoisia kärrypolkuja Jyväskylän maalaiskunnasta irrottamalla voida muuksi muuttaa, ei valtioneuvostolla ole muuta mahdollisuutta kuin hylätä liitoshanke, jos se koskaan sen pöydälle edes päätyy.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan Keskisuomalaisen lukijat sietävät lehden manipulointiyrityksiä. Ainakaan korpilahtelaisten enemmistöön ne eivät onneksi tehonneet.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.