Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara vaati äskettäin kiinteistöveron ulottamista metsiin. Soininvaaran mukaan muut Euroopan maat ovat lisänneet energia-verotustaan, josta syystä Suomenkin tulisi voida nostaa verotustaan metsien osalta. Hänen mukaansa metsätalous ei ole enää maatalouden sivuelinkeino samalla tavoin kuin aiemmin. Näin tietysti onkin, kun esimerkiksi Keski-Suomessa on noin 25 000 metsänomistajaa, joista suuri osa on kaupunkilaisia.
Keski-Suomelle metsätalous on erityisen tärkeä: metsätuloista peräti 10 % tulee Keski-Suomeen. Metsä-klusteri (paperikone ja siihen liittyvä metallialihankintateollisuus) ja paperinvalmistusteollisuus ja siihen liittyvät elinkeinotoiminnot (puunkorjuu ja kuljetusurakointi) muodostavat Keski-Suomen hyvinvoinnin selkärangan.
Alpo Ylitalo on täysin oikeassa kirjoittaessaan (Keskisuomalainen 24.11.2002), että Soininvaara haluaa tuhota yksityismetsätalouden. Soininvaaran ajatukset perustunevat joko täydelliseen tietämättömyyteen tai ajatusvirheeseen.
Näin vaalien lähestyessä vihreiden edustajat ovat kiirehtineet vähättelemään Soininvaaran lausuntoja. Soininvaaralla on keskeinen vaikutusvalta vihreiden ideologian muodostamisessa ja päätöksenteossa, joten uskon hänen linjauksen näkyvän myös vihreiden mahdollisessa tulevassa hallituspolitiikassa.
Metsäverotuksen suureen muutokseen ryhdyttiin kymmenisen vuotta sitten, jolloin metsää päätettiin viimeistään vuoden 2006 alusta ryhtyä verottamaan pinta-alan sijaan pääomatulon muodossa puunmyynnin yhteydessä. Tämän lisäksi metsäomaisuudesta peritään pinta-alaan perustuva metsänhoitomaksu. Enemmistö metsänomistajista siirtyi uuteen veromuotoon jo vuonna 1993.
Soininvaaran vaatimuksen tekee erityisen oudoksi se, että metsäverouudistuksen siirtymäkausi ei ole näin ollen vielä edes lopussa. Uuden veron tuottoa arvioitaessa on otettava huomioon palstojen puuston määrät, joihin metsien arvot pohjautuvat. Puunmyynnin yhteydessä metsäkiinteistön puustoa verotetaan jo pääomatulona, jolloin metsätalouden kiinteistövero koskisi vain vähäarvoista metsämaapohjaa. Metsän kiinteistöveron tuotto jäisi edellä mainitun perusteella olemattomaksi.
Maatalouden osalta EU-jäsenyyden myötä laskenut tuottavuus on pakottanut suurimman osan viljelijöistä lisäämään metsien hyödyntämistä tulopohjansa laajentamiseksi. Soininvaara osoittaa lausunnollaan täydellisen tietämättömyytensä maanviljelijöiden lisääntyneestä työtaakasta kilpailussa avoimilla eurooppalaisilla maataloustuotemarkkinoilla.
Meidän poliittisten päättäjien tehtävä on varmistaa kotimaisen maa- ja metsätaloustuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä täällä Pohjolassa myös EU:n laajentumisen jälkeen entisestään kiristyvillä markkinoilla.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.