Suomen kehityksen suunnan muuttaminen on välttämätöntä. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että Suomen Keskustan keskeiset uudistusehdotukset saadaan vääristelemättöminä kansalaisten tietoisuuteen, ja kansa antaa tulevissa vaaleissa puolueelle laajan tuen. Vaalilupauksista on pidettävä kiinni myös vaalien jälkeen.
Lipposen hallituksen politiikka on kiihdyttänyt muuttoliikettä maakunnista keskuksiin. Tämä on tullut rakenteellisesti ja yksilöllisesti kalliiksi suomalaisille. Tämä kehityssuunta on nyt päättäväisesti katkaistava. Koko Suomi on pidettävä elinvoimaisena ja asuttuna. Suomalaiset kuluttajat haluavat syödä puhdasta suomalaista ruokaa: kotimainen ruuantuotanto on turvattava.
Suomen tavoitteista Agenda 2000:een - EU:n talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille 2000-2006 - on löydettävä laaja kansallinen yhteisymmärrys, sillä EU-sopimuksen perusteena ollut maatalouspolitiikka muuttuu täysin Agendassa. Liittymissopimuksen artiklat on neuvoteltava sopiviksi Agenda-ympäristöön ja kansallinen tukipaketti on palautettava riittävälle tasolle. Nämä toimenpiteet ovat tasapainoisen aluekehityksen elinehtoja.
Taloudellisesti tiivistyvän Euroopan unionin päätöksentekoa ja varainkäyttöä tulee hajauttaa erityisesti alue- ja maatalouspolitiikassa takaisin jäsenmaille. Tämä keventäisi myös unionin budjettia. Meille suomalaisille on tärkeää, että voimme päättää itse mahdollisimman pitkälle omista asioistamme. Tiedämme itse parhaiten, kuinka eri alueitamme tulee tukea ja maatamme viljellä.
Kokoomuksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen taholta on väläytelty ajoittain vihreää valoa Suomen liittymiselle sotilasliitto Natoon. Nämä kannanotot eivät ole Suomen virallisen linjan eivätkä Suomen etujen mukaisia. Oma kantamme tähän on selvä: Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi, jos kysymys nousee esille tulevalla vaalikaudella.
Suomen geopoliittinen asema ei ole muuttunut, vaikka olemme liittyneet EU:iin. Jos liittyisimme Natoon, sotilasliitto todennäköisesti siirtäisi painopistettään lähemmäs Venäjä tärkeitä väestö- ja sotilaskeskittymiä eli Suomeen. Vastaavasti Venäjä nostaisi omaa valmiuttaan rajan toisella puolella. Itärajastamme tulisi siis sotilasliiton ja Venäjän välisen jännitteen raja.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjana tulee säilyttää mielestämme myös tulevaisuudessa perinteisen puolueettomuuspolitiikan ydin: sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen uskottava puolustus.
Työelämän ja sosiaaliturvan uudistaminen on välttämätöntä. Näyttää siltä, että rehellisesti uudistustarpeista puhuvia ehdokkaita on tarjolla vähän. Vaaleissa valittavan eduskunnan ja uuden hallituksen tärkein tehtävä on ripeä työllisyyden parantaminen, sosiaaliturvan uudistaminen ja yksinkertaistaminen. Ainakin me uskallamme tukea Keskustan työreformin ydinsisältöä ja perustulouudistusta.
Tulevan eduskunnan kokoonpanolla ja sen keskuudesta nimitettävällä hallituksella tulee olemaan keskeinen rooli Suomen kurssin korjaamisessa. Silloin mukana on oltava edustajia, jotka taitavat yhteistyön, mutta uskaltavat tarvittaessa sanoa myös "ei", jos maan etu sitä vaatii.
OSSI MARTIKAINEN
YTM, Lapinlahti
PETRI NEITTAANMÄKI
YTM, Jyväskylä
SAMI SULKKO
yht. yo, Seinäjoki