Suomen perustuslain 53 §:n mukaan maassamme voidaan järjestää kansanäänestys. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty vain kahdesti, alkoholin kieltolain kumoamisesta vuonna 1931 ja Euroopan unioniin liittymisestä vuonna 1994.
Mielestämme suorat kansanäänestykset vahvistavat demokratiaa ja sen toimintaa. Kansanäänestys ei ole edustuksellisen demokratian kanssa kilpaileva, vaan sitä täydentävä vaihtoehto. Välitön demokratia lisää valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä.
Euroopan unionin (EU:n) perustuslaista järjestetään kansanäänestys ainakin Espanjassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Puolassa. Näiden lisäksi kansanäänestyksen järjestäminen on todennäköistä Belgiassa, Tsekinmaassa, Portugalissa ja Saksassa. Voidaankin todeta, että kansanäänestys järjestetään suurimmassa osassa EU:n vaikutusvaltaisimpia maita. Suomi ei ole lukeutumassa tähän joukkoon.
Mikä muuttuu?
Perustuslakisopimuksen merkitystä ei tule vähätellä. Eurooppalaisessa keskustelussa perustuslaki nähdään virstanpylväänä ja uuden alkuna, ei pelkkänä sopimusmuutoksena muiden joukossa. Tämä on ilmaistu muun muassa EU:n tulevaisuuskonventtia evästäneessä Laekenin huippukokouksessa 2001.
Perustuslaki kokoaa yksiin kansiin eri perustamissopimukset ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännöt. Sopimuksella tavoitellaan perustuslaille ominaisia syvällisempiä ja perustavan laatuisia vaikutuksia: EU:n läpinäkyvyyden ja hyväksyttävyyden lisäämistä sekä sen lähentämistä kansalaisiin. Sopimukseen sisältyy myös uusia elementtejä: EU:n toimivalta laajenee, sen toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä muuttuvat.
EU:n toimivallan rajoitteena ollut pilarijako poistuu, jolloin ulkoasiat sekä oikeus- ja sisäasiat saatetaan lainsäädäntömenettelyn piiriin. EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö ja turvatakuut muuttavat merkittävästi Suomen puolustuspoliittista asemaa. EU ulottaa vaikutuksensa kansallisten oikeusjärjestysten perinteisiin ydinalueisiin rikosoikeudellisen ja poliisiyhteistyön kautta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan eli eräänlaisen EU-presidentin viran ja ulkoministerin viran perustaminen merkitsevät EU:n toimivallan kasvua jäsenvaltioihin nähden. Samoin vaikuttaa EU:n komission ja tuomioistuimen aseman vahvistuminen. Perustuslakisopimus lisää selvästi määräenemmistön käyttöä neuvostossa ja kasvattaa Euroopan parlamentin valtaa yhteispäätösmenettelyä laajentamalla.
Voidaankin todeta, että Euroopan unionin luonne on muuttunut alkuperäisestä talousyhteisöstä vähitellen yhä poliittisempaan suuntaan. EU vaikuttaa uuden perustuslain myötä jäsenmaiden kansalaisten arkeen yhä konkreettisemmin ja moninaisemmin tavoin.
Kansanäänestyksen vastustajien argumentit
Kansanäänestystä on vastustettu erityisesti siksi, että perustuslakisopimusta on pidetty liian hankalana ja monimutkaisena kansalaisten ymmärtää. Vaikka sopimuksen yksityiskohtainen omaksuminen voikin olla vaikeaa, on sen pääkohtien ymmärtäminen aivan mahdollista. Tämä vaatii vain, että esimerkiksi me poliittiset päättäjät näemme riittävästi vaivaa avataksemme sopimuksen ydinkohdat ymmärrettävällä tavalla. On muistettava, että perustuslain hyväksymisen jälkeen kaikki meitä koskevat suuret kysymykset ratkaistaan EU:n puitteissa.
Kansanäänestyksessä ei ole tarkoitus äänestää perustuslakisopimuksen juridisista yksityiskohdista, vaan sopimuksen sisältökokonaisuudesta - siitä, haluammeko olla mukana siinä, millaiseksi tämä sopimus, mutta myös aikaisemmat liittymisen jälkeiset muutokset ovat EU:ta rakentamassa. Miksi suomalaiset olisivat kyvyttömämpiä lausumaan tästä asiasta kantansa, kuin esimerkiksi ranskalaiset tai tanskalaiset?
EU:n perustuslakikansanäänestyksen tarpeettomuutta on perusteltu myös sillä, että Suomessa kansainväliset sopimukset käsittelee ja hyväksyy yleensä eduskunta. Tähän on todettava, etteivät EU-asiat ole nousseet keskeisiksi vaaliteemoiksi eduskuntavaaleissa. Näin ollen suomalaiset eivät ole voineet ottaa kertaakaan kantaa suorasti tai epäsuorasti Euroopan unionin laajenemiseen tai integraation syvenemiseen. Tämä demokratiavaje pitää korjata.
Kansanäänestys vahvistaisi hyväksyttävyyttä
Perustuslain laatimisen yksi lähtökohta on ollut lähentää unionia kansalaisiin. Euroopan parlamenttivaalien äänestysprosentti eri puolilla Eurooppaa kertoo kuitenkin karua kieltään syvästä kuilusta EU:n ja sen kansalaisten välillä. Esimerkiksi Suomessa äänestysprosentti oli viimeksi järjestetyissä vaaleissa vain hieman yli 40 (2004) ja sitä edellisissä 30 (1999).
Perustuslakivaliokunta lausui viime syksynä, että kansanäänestystä arvioitaessa on otettava huomioon, että uudella sopimuksella tavoitellaan perustuslaille ominaisia syvällisiä vaikutuksia. Kansanäänestysmenettely lisää kansalaisten tietoisuutta näistä. Lausunnossa todetaan edelleen, että sopimuksen on tarkoitus ilmentää Euroopan kansalaisten tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, joten samankaltaiset legitimiteettinäkökohdat, jotka liitettiin Suomen vuoden 1994 kansanäänestykseen, ovat nyt asiaan kuuluvia unionin tasolla.
Myös Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta suosittaa mietinnössään 10.9.2003 jäsenvaltioita järjestämään perustuslaista kansanäänestyksen. Lisäksi valtaosa sopimusta valmistelleen konventin jäsenistä on puoltanut ajatusta, että siitä järjestettäisiin kansanäänestys kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Lakialoite laadittu
Edellä olevan perusteella olemmekin laatineet yhteistyössä eri puolueiden kansanedustajien kanssa lakialoitteen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseksi perustuslaista. Esityksemme mukaan äänestys toimitettaisiin 21.5.2006, jolloin äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin kysymys: "Tuleeko Suomen hyväksyä sopimus Euroopan perustuslaista neuvotellun sopimuksen mukaisesti?". Kysymykseen tulisi vastasta joko "kyllä" tai "ei".
Ilman kansaäänestystä EU pysyy edelleen kansalaisille vieraana poliittisen eliitin hankkeena. Kansalaisten ja päätöksenteon lähentäminen ei onnistu, jos kansalaiset jätetään perustuslain hyväksymisprosessin ulkopuolelle. Todellista kansalaiskeskustelua ei saada aikaan, elleivät ihmiset keskustelun jälkeen pääse myös itse päättämään, mitä mieltä he perustuslaista ovat.
PETRI NEITTAANMÄKI
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen (kesk.)
Jyväskylä
TOIMI KANKAANNIEMI
Eduskunnan suuren valiokunnan jäsen (kd.)
Uurainen
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.