Keskustan nykyisistä viidestä europarlamentaarikosta Olli Rehn, Mirja Ryynänen ja Paavo Väyrynen hakevat syksyn vaaleissa jatkoaikaa lähes kaksi vuotta kestäneelle työlleen Euroopan parlamentissa. Lokakuun 20. päivänä pidettävät vaalit ovat ensimmäiset, joissa suomalaiset äänestäjät pääsevät valitsemaan edustajansa Euroopan parlamenttiin.
Tavallisesti europarlamentaarikot valitaan kaikkialla Euroopassa yhtäaikaa järjestettävissä vaaleissa. Edelliset yhteiset vaalit järjestettiin kesäkuussa 1994. Euroopan parlamentin istuntokausi kestää 5 vuotta, joten seuraavat yhteiset vaalit järjestetään kesäkuussa 1999. Samana vuonna Suomi saa hoidettavakseen EU:n puheenjohtajamaan tehtävät.
Suomessa järjestetään nyt eurovaalit kunnallisvaalien yhteydessä siitä syystä, että Suomi - samoin kuin Ruotsi ja Itävalta - liittyivät unionin jäseneksi kesken meneillään olevan istuntokauden. Kun maat tulivat unionin jäseniksi vuoden 1995 alusta, vaaleja ei ehditty järjestää kovan kiireen vuoksi. Tämän vuoksi kunkin maan parlamentit valitsivat euroedustajansa oman parlamenttinsa keskuudesta hoitamaan työtä eurovaaleihin asti. Ruotsissa eurovaalit järjestettiin jo viime syksynä.
Viimeisimmän Ylen tv-uutisten teettämän mielipidetutkimuksen mukaan europarlamenttiin valittaisiin pääosin pääkaupunkiseudun tunnettuja ehdokkaita. Tutkimuksessa ehdokkaille mitattuja kannatuslukuja ei tietenkään pidä pitää vaalin lopputuloksena. Jos ennusteet kuitenkin toteutuvat, vaalien jälkeen Suomea edustaa europarlamentissa varsin erilainen joukko nykyiseen Suomen eduskunnan valitsemaan parlamenttiryhmään verrattuna. Eduskuntahan teki valinnat tarkkaa alueellista ja ammatillista jakaumaa noudattaen.
Hyvää ja arvokasta vaalityötä tekevien maakuntien ehdokkaiden ei kannatta masentua mielipidetutkimuksista, vaan jatkaa sitkeästi ja päättäväisesti omaa vaalityötänsä. Äänestäjien onkin nyt erityisen tärkeää ymmärtää oman alueensa ehdokkaan tukemisen merkitys. Väli-Suomen edustus Euroopan parlamentissa on varmistettava vaaleissa.
Koska tulevissa vaaleissa valittavat euroedustajamme eivät aloita työtään istuntokauden alusta, olisi moneltakin kannalta luontevaa äänestää nykyiset euroedustajat jatkokaudelle - tai tarkemmin sanottuna - jatkamaan kuluvan istuntokauden loppuun saakka. Nykyiset europarlamentaarikkomme ovat ehtineet tutustua lähes kaksi vuotta kestäneen työnsä aikana unionin hankalaan ja byrokraattiseen järjestelmään ja oppineet työskentelemään siinä.
Jos vaaleissa sen sijaan tulee valituksi untuvikkoja, jotka eivät ole olleet koskaan tekemisissä politiikan kanssa, heiltä menee koko kuluvan istuntokauden loppupuolisko pelkästään politiikan teon opettelemiseen, lobbauksen opettelusta puhumattakaan.
Onkin perusteltua kysyä, kuinka henkilö, joka ei ole koskaan ollut tekemisissä politiikan kanssa, jolla ei ole kansainvälisiä suhteita poliittisiin päättäjiin, voisi ajaa tehokkaasti Suomen etuja Euroopan parlamentissa?
Tähän kysymykseen on vain yksi vastaus, joka äänestäjien kannattaa pitää äänestyspäätöstä tehdessään mielessä: ei mitenkään.
Vaaleissa on myös ehdolla Kirsi Pihan ja Sirkka-Liisa Anttilan kaltaisia poliitikkoja, jotka lähtevät Euroopan parlamenttiin vain odottelemaan vuoden 1999 eduskuntavaaleja ja niiden kautta mahdollisesti tarjolle tulevia ministerinpaikkoja.
Äänestäjien kannattaakin tehdä äänestyspäätöksensä oman alueensa etuja ja eri ehdokkaiden omia tarkoitusperiä ja vaikutusmahdollisuuksia tarkoin punniten.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä