Suomen hallitus päätti viime viikolla kehysriihessään laskea pienten palveluyritysten arvonlisäverotusta 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Ratkaisulla uskotaan saatavan puhtia uusien työpaikkojen syntymiseen. Päätös koskee kampaamoja, partureita, suutareita, polkupyöräkorjaamoja ja vaatteiden korjauspalveluja.
Arvonlisäveron laskeminen on ollut niin yrittäjien kuin asiakkaidenkin toiveissa jo pitemmän aikaa. Yrittäjät eivät ole voineet alan luonteesta johtuen vähentää arvonlisäveroistaan muuta kuin tarvikkeiden hinnan. Palvelujen hinnannousu on ollut aikanaan seurausta juuri arvonlisäverosta. Tästä on seurannut se, että asiakkaat ovat kokeneet hinnat liian korkeiksi ja ovat vähentäneet palvelujen käyttöä.
Arvonlisävero on pitänyt osaltaan myös "harmaat markkinat" voimissaan. Nyt verohelpotuksen seurauksena "harmaata työtä" tekevät menettävät kilpailuetunsa.
Suomalainen käyttää parturi- ja kampaamokuluihin sekä uudistusta koskeviin palveluihin suunnilleen 122-1220 euroa vuodessa. Tästä arvonlisäveron osuus on ollut 22-220 euroa. Verohelpotuksen jälkeen palveluihin käytettävä osuus on noin 108-1080 euroa vuodessa. Verohelpotuksen ansiosta joka kahdeksas parturissa käynti on ilmainen vuoden 2007 alusta alkaen verrattuna tämän vuoden hintoihin.
Verohelpotus tulisikin siirtää lyhentämättömänä hintoihin, sillä kyse on yrittäjän valtiolle tilittämän rahasumman pienenemisestä. Jos hintoja hilataan ylöspäin, niin veroalen yksi keskeinen peruste, palvelujen kysynnän lisääminen, ei toteudukaan. Verohelpotuksen kautta tapahtuva hintojen laskeminen vaikuttaa selvästi alv-helpotuksen piiriin kuuluvien toimialojen kasvuun ja työllistämiseen.
Jos arvonlisäveron alennus onnistuu näiden pienten palveluyritysten osalta, niin se antaa pohjan arvonlisäveron alentamisen laajentamiselle muihinkin palveluihin ja muulle kulutussektoreille.
Hallituksen työlistalla on kuluttajille vieläkin merkittävämpi veroale: ruuan arvonlisäveron alentaminen. Se yhdessä palvelumaksujen alv-alennuksen lisäksi merkitsisi esimerkiksi nelihenkisen perheen ruokakuluissa satojen euron vuotuista säästöä. Kun säästö kohdentuu nettotuloista kohdennettaviin menoihin, on sen vaikutus tuntuva.
Meidän asiakkaiden tehtävänä on edellyttää että veroetu koituu eduksemme lyhentämättömänä.
PE
TRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.