Lipposen I ja II hallitusten aikaansaannokset ovat monilla yhteiskunnan avainalueilla surullista luettavaa. Eri kansalaisryhmiä ja maamme eri alueita on kohdeltu eriarvoisesti. Nykyhallitus ei näytä ymmärtävän Keski-Suomen erityisasemaa tie- ja rautatieverkon kehittämisessä. Sisäisen liikenteemme lisäksi maakuntamme liikenneväyliä kuormittaa monisuuntainen läpikulkuliikenne.
Kun vertailemme muiden maakuntien tieratkaisuja, huomaamme Keski-Suomen jälkeenjääneisyyden. Kuten Jukka Lauttamäen kirjoituksesta (Keskisuomalainen 23.12.2002) hyvin ilmenee, Keski-Suomen tiehankkeet ovat liikennevolyymin perusteella paljon kiireellisempiä kuin useat Etelä-Suomen hankkeet. Täällä liikennevolyymi on jopa kaksinkertainen eräisiin Etelä-Suomen kohteisiin nähden.
Kun eduskunnassa puututtiin vuoden 2003 budjettikäsittelyn yhteydessä valtiovarainministeri Sauli Niinistön paimentamiin tiehankkeisiin, hän hermostui, sillä budjettiin saatiin läpi tiehankkeita myös akselin Salo-Turku-Lahti-Valimaa pohjoispuolelta.
SDP:llä ja kokoomuksella on ollut kahdeksan vuotta avaimet käsissään. Nyt kun vaalit ovat lähellä, erityisesti kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat ovat innokkaasti puhumassa tieasioiden puolesta. Kokoomuslaisella liikenneministerillä olisi ollut mahdollisuus toimia Keski-Suomen tieasioissa jo nykyisellä vaalikaudella. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Keski-Suomen liitto on ajanut tieasioita systemaattisesti valtakunnallisessa 4-tietoimikunnassa ja tulee tekemään näin jatkossakin. Myös Keski-Suomen kauppakamarin toimesta on perustettu jo pitkään toimineen 4-toimikunnan rinnalle uusi erillinen 4-tietoimikunta.
Nelostien merkitys keskeisimpänä liikenneväylänä perustuu sen ainutlaatuisuuteen koko valtakunnan mittaisena valtatienä Suomessa. Se on osa yhteiseurooppalaista TERN-verkkoa (Trans European Road Network) ja osa Eurooppatieverkkoa (E75), jonka potentiaalinen vaikutusalue on laajentunut kattamaan kymmeniä miljoonia uusia asukkaita ja merkittäviä teollisuuskeskittymiä lähialueillamme. Nelostien perusparannus tai moottoritieksi rakentaminen ei tule nykyresursseilla toteutumaan vuosina 2004-2006. Sen vuoksi onkin etsittävä uusia ratkaisuja.
Mielestäni nelostie Lusi-Vaajakoski-Jyväskylä-Äänekoski sekä rautatieyhteys Lahti-Jämsä tulisi toteuttaa uudentyppisiä rahoitusmalleja käyttäen. Investoinnin kokonaisrahoitusmalli tarjoaa hyvän mahdollisuuden tähän optimaalisessa aikataulussa. Siinä koko hankkeen rahoitus päätetään kerralla ja se voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Tällöin säästöä kertyy vuosibudjettirahoitukseen verrattuna 10-15 %.
Vaihtoehtoinen malli voisi olla esimerkiksi Lahden moottoritien rakentamisessa käytetty muoto, elinkaarivastuusopimus, jossa tieinvestointikustannukset jaetaan koko tien elinkaarelle. Tällöin budjetin lähivuosien paineet eivät nousisi liian suuriksi.
EU:n alueella liikennepolitiikkaa käsittelevä Valkoinen kirja esittää EU:n tärkeiksi hankkeiksi määriteltyjen väyläinvestointien EU:n rahoitusosuuden nostamisesta 20 %:n tasolle nykyisestä 10 %:sta. Toimenpiteen voidaan katsovan osaltaan edistävän TEN-teiden kehittämistyötä Suomessa. Tähän TEN-teiden verkkoon kuuluu myös valtatie 4, joka pääläpikulkutienä on merkitykseltään keskeisin myös Keski-Suomen näkökulmasta katsottuna.
Tavoitteeksi tulisikin ottaa nelostien saaminen Äänekoski-Lahti välille vuoteen 2006 mennessä ja uuden, todella nopean suoran rautatieyhteyden saaminen Jyväskylän, Jämsän ja Lahden kautta Helsinkiin vuoteen 2012 mennessä. Autolla matka sujuisi tuolloin turvallisesti noin 2,5 tunnissa ja junalla parissa tunnissa. Euroopan tärkeimpiin kaupunkeihin kuuluva Pietari olisi tavoitettavissa noin kolmessa tunnissa. Keski-Suomi pääsisi siten mukaan suurten keskusten sykkeeseen.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.