Lukioiden siirtyminen luokattomaan kurssimuotoiseen opiskelurytmiin ja iltalukioiden suosion lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että nykyisin yhä nuoremmat valmistuvat ylioppilaiksi, jotkut jo 17-vuotiaina. Nuoret kokevat merkittävän elämänmuutoksen siirtyessään vanhempiensa rahoittamasta koulumaailmasta taloudellisesti itsenäiseen opiskeluelämään. Valmistumisaikojen lyhentyminen lukioissa on lisännyt tarvetta uudistaa alle 20-vuotiaita opiskelijoita syrjivää opintotukijärjestelmää.
Hallituksen äskettäinen opintotukiuudistus oli sisällöltään suuri pettymys niille alle 20-vuotiaille nuorille, jotka aloittavat tulevana syksynä opintonsa. Uudistuksen mukaan täysimääräinen opintotuki ulotetaan alle 20-vuotiaisiin siten että 19-vuotiaat saavat täyden opintotuen vuoden 1997 elokuussa ja 18-vuotiaat vuoden 1998 elokuussa. Siten kaikki nyt 18-vuotiaana opintonsa aloittavat opiskelijat eivät pääse hyötymään ensimmäisenä opiskeluvuotenaan hallituksen päätöksestä penniäkään. 17-vuotiaat jätettiin kokonaan opinto-tukiuudistuksen ulkopuolelle.
Olisi mielenkiintoista kuulla hallituksen perustelut, miksi opintotukiuudistuksen voimaantuloa siirrettiin. Luuleeko hallitus säästävänsä menoja pitämällä alle 20-vuotiaat vielä 1-2 vuotta täysimääräisen opintotuen ulkopuolella? Jos esimerkiksi 18-vuotias nuori ei voi ottaa opiskelupaikkaa vastaan heikkojen taloudellisten etuisuuksien vuoksi ja ajautuu työttömäksi, ovat työttömyydestä valtiolle aiheutuvat kulut paljon suuremmat, kuin opintotuen maksamisesta aiheutuvat kulut.
Ne alle 20-vuotiaat opiskelijat, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan, joutuvat hakeutumaan töihin opiskelunsa ohessa turvatakseen toimeentulonsa ja vievät näin ollen työtä todellisilta työttömiltä, jonka seurauksena työttömyysluvut pysyvät korkeina, muutoinkin eurooppalaisittain korkeat suomalaisten valmistumisajat venyvät entisestään ja opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään entistä vanhempina. Puolitehoisesta opiskelusta on kustannuksia myös korkeakouluille.
Useat korkeakouluihin hakeneet nuoret, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa, halusivat aloittaa korkeakouluopintonsa avoimessa yliopistossa työttömyysturvan tuella välttääkseen välivuoden. Suurissa työttömyystilaston siivoustalkoissa hallitus kuitenkin velvoitti ylioppilaaksi valmistuneita nuoria hakemaan vastoin tahtoaan mihin tahansa oppilaitokseen. Ajatus opiskelusta työttömyyden sijaan on vaihtoehtona hyvä, mutta hallituksen toteuttamat keinot sen edistämiseksi vääriä.
Hakupakko johti siihen, että monet nuoret, varsinkin alle 20-vuotiaat, laiminlöivät tahallaan keskiasteen oppilaitosten opiskelupaikkahaastatteluja, etteivät olisi saaneet opiskelupaikkaa. Syynä tähän oli se, että keskiasteen oppilaitoksissa 18-19 vuotiaille maksettava opintotuki on selkeästi alempi kuin 20-vuotiaille maksettava tuki tai työttömyyskorvaus. Ne nuoret, jotka oppilaitoksiin vastoin tahtoaan joutuivat, veivät mahdollisesti opiskelupaikan sellaisilta nuorilta, jotka olisivat halunneet opiskella juuri tätä alaa ja ajautuivat siten puolestaan työttömyyskortistoon.
Hakupakko hyödytti vain työttömyyden kimpussa painivaa työministeriötä: avoimessa korkeakoulussa opiskelevat työttömät näkyvät työttömyystilastossa, vastoin tahtoaan jossakin oppilaitoksessa kirjoilla olevat eivät.
Hallitus tuo syksyllä eduskunnan käsittelyyn budjettiriihessä sopimansa asiat. On mielenkiintoista nähdä, pysyvätkö hallituspuolueiden kansanedustajat ministereidensä talutusnuorassa, vai haluavatko he helpottaa monien nuorten opiskeluelämän alkutaivalta toteuttamalla välttämättömän opintotukiuudistuksen välittömästi.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä