Hallitus on asettanut jo valmiiksi tappiota tuottavalle Yleisradiolle tiukkoja velvoitteita. Hallitusohjelman mukaan Suomen on oltava teknologiapolitiikassaan eturivin kansakunta ja edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Teletoiminta, televisio, radio ja tietoverkot lähentyvät kuitenkin mittavasti vasta, kun kaikki toiminta on digitaalista. Ennen kuin täydelliseen digitalisointiin päästään, joudutaan ylläpitämään analogista ja digitaalista toimintaa päällekkäin.
Yle on nyt ajautunut historiansa suurimpaan taloudelliseen ahdinkoon pyörittämällä digitaalista toimintaa analogisen rinnalla. Se on panostanut rahaa olemattomiin katsojiin ja kuuntelijoihin. Samaan aikaan hallitus on tehnyt päätöksen toimilupamaksujen puolittamisesta ja poistamisesta myöhemmin kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jo vuonna 2003 Ylen kassassa on 25 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna. Yhtiö on joutunut aloittamaan kovat saneeraustoimenpiteet.
Vaikka lupamaksuja ryhdytään korottamaan vuodesta 2004 lähtien joka vuosi, digitalisoitumisesta aiheutuneet kustannukset ovat niin suuret, ettei suunniteluilla korotuksilla niistä selvitä. Omistaja näyttää lähtevän siitä, että Yle toteuttaa vireillä olevat strategiset tehostamistoimet eli väen saneerauksen, mikä merkitsee ohjelmatyöntekijöiden vähetessä ohjelmien tason laskua.
Säästötoimenpiteet on suunnattu myös alueelliseen radio- ja tv-toimintaan. Esimerkiksi Radio Keski-Suomen toimintamahdollisuudet ovat olennaisesti kapenemassa ja osa suositusta ohjelmatarjonnasta uhkaa loppua kokonaan.
Radio Suomen ohjelmajohtaja Reijo Perälä puolusteli Ylen päätöstä (KSML 20.11.) todeten, että maakuntaradiot tasapäistetään ja siinä prosessissa on loogista pudottaa myös Radio Keski-Suomen ohjelma-aika puoleen nykyisestä. Normaalissa yritystoiminnassa tuottavaksi osoittautunutta toimintamallia ei romuteta, vaan siitä pyritään ottamaan kaikki mahdollinen hyöty irti!
Perälä kirjoitti myös, ettei Yleä ylläpidetä verovaroin. Tämä on terminologista kikkailua. Yleä ylläpidetään valtion vuosittain vahvistamin veroluonteisin maksuin, mikä on käytännössä sama asia. Ylen toiminta rahoitetaan pääosin valtion TV- ja radiorahastosta, jonka varat koostuvat tv-lupamaksuista (noin 80 % tuloista) ja kaupallisten yhtiöiden maksamista toimilupamaksuista. Tv-lupamaksu on tuloista ja varallisuudesta riippumatta kaikille sama, vaikka esimerkiksi tv-kanavien alueellinen näkyvyys vaihtelee merkittävästi.
Suomen hallituksella on ratkaisuvalta toimilupa- ja tv-lupamaksuun liittyvissä asioissa. Niin halutessaan se voi ratkaisuja tehdessään viestittää Ylen alueellisesta palvelutehtävästä.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.