Jyväskylän kaupungin johtoryhmä asetti vuonna 1996 kehittämisohjelmassaan kaupungin markkinoinnin ja viestinnän kireellisesti korjattavaksi avainalueeksi. Virkamiestyöryhmä sekä kaupunginhallituksen asettama luottamushenkilöistä koostuva tiedotustoimikunta ovat pohtineet kuluvan vuoden aikana kaupungin tiedotuksen sekä markkinointi- ja viestintästrategian kehittämistä.
Lähtökohdat kehittämiselle eivät ole huonot. Jyväskylä lukeutuu suomalaisten mielissä viiden menestyneimmän seudun joukkoon. Mielikuvat ja tosiasiat ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Jyväskylä ei tarvitse vain myönteisiä mielikuvia, se tarvitsee määrätietoista markkinointia ja edunvalvontaa, jotta mielikuvat muuttuisivat kaupunkiin kohdistuviksi investoinneiksi ja tätä kautta koko kaupungin hyvinvoinniksi - työpaikoiksi.
Kaupungin tiedottamisen ja markkinoinnin kehittämistä on nyt pohdittu eri tahoilla. Virkamiestyöryhmä ehdotti omassa raportissaan kolmen uuden vakanssin perustamista markkinointi- ja tiedotustehtäviin. Kaupungin tiedotustoimikunta on ehdottanut kaupungin ulkoisen - kansallisen ja kansainvälisen - markkinointistrategian luomista.
Jotakin on jo tapahtunutkin. Uuden aallon Jyväskylä -tunnus on otettu hyvin vastaan eripuolilla Suomea. Se ei kuitenkaan sovi kansainväliseen käyttöön. Jyväskylä tarvitsee kansainväliseen markkinointiin niin kokoavan sloganin kuin strategiankin. Tämän kehittämiseen on nyt tartuttava.
Ongelmat on siis tiedostettu, ja hyviä ehdotuksiakin on jo syntynyt. Nyt onkin aika kysyä - ja on jo kysyttykin - mitä uutta ja vaikuttavaa on saatavissa aikaan nykyisillä tai kohtuullisesti lisääntyvillä voimavaroilla kaupungin tiedottamisen ja markkinoinnin kehittämiseksi?
Uusien vakanssien perustamiseen on suhtauduttu kaupungin nykyisessä taloustilanteessa pidättyväisesti. Kun kaupungilla on monia hallintokuntakohtaisia tiedottajia, heidän keskuudestaan voitaisiin nimetä yksi kaupungin tiedotuksen koordinoinnin vastuuhenkilöksi.
Kun resurssit ovat rajalliset, on myös selvitettävä, onko nykyisen vuosittaisen 700.000 markan tiedotusmäärärahan sisällä saatavissa aikaan säästöjä. Voitaisiinko esimerkiksi kaupungin tiedottaminen hoitaa jatkossa nykyistä edullisemmin esimerkiksi jonkun säännöllisesti ilmestyvän paikallislehden välissä ilmestyvän liitteen muodossa? Käytännön toteutus voitaisiin hoitaa jatkossakin yhteistyössä yliopiston viestintätieteiden laitoksen kanssa.
Joka tapauksessa ehdotamme, että vuoden 1998 talousarvioon varataan riittävä määräraha markkinointi- ja viestintästrategian laatimiseksi Jyväskylän kaupungille, sekä tarvittavat resurssit sen toteuttamiseen yhteistyössä kaupungin ja kaupungin ulkopuolisten asiantuntijavoimien kesken.
PEKKA MANNINEN
kaupunginvaltuutettu, pj.
PETRI NEITTAANMÄKI
kaupunginvaltuutettu, vpj.
Jyväskylän kaupungin tiedotustoimikunta