Suurten puolueiden ehdokastilanne tulevissa presidentinvaaleissa on selkeytynyt. Vaalien ensimmäisestä kierroksesta muodostuu Tarja Halosen, Sauli Niinistön ja Matti Vanhasen välinen mittelö, jossa asiaeroja varmasti syntyy. Jo nyt näyttää ilmeiseltä, että vaalien keskeisiksi asiakysymyksiksi ovat nousemassa Suomen Nato-jäsenyys, suhtautuminen globalisaatioon sekä Euroopan unionin tulevaisuuteen liittyvät asiat.
Tulevalla presidentinvaalikaudella riittää monia haasteita.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomen ulkopolitiikka puolestaan on paljon muutakin kuin pelkkää turvallisuuspolitiikkaa. Keskeinen ulkopolitiikkaan liittyvä kysymys on ulkomaankaupan edistäminen, koska usein kanavien avaamiseksi uusille markkinoille tarvitaan talouselämän lisäksi myös poliittista tukea. Toinen esimerkki on maamme Venäjä-politiikka. Suomelta on puuttunut oma aktiivinen Venäjä-politiikka ja monessa Suomen ja Venäjän suhteisiin liittyvässä asiassa on menty Euroopan unionin selän taakse.
Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta tärkeään pohjoisen ulottuvuuden sisältöön ei ole löytynyt riittävästi konkretiaa. On muistettava, että Venäjä on uhkineen ja mahdollisuuksineen Suomen naapuri. Tarvitaan paitsi kahdenvälistä yhteistyötä ympäristöuhkien ja rikollisuuden torjumiseksi, mutta myös vakaata poliittista ilmapiiriä mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Venäjä nousee koko ajan entistä tärkeämmäksi kauppakumppaniksi ja samalla myös EU-Venäjä -suhteiden kehitys koskettaa Suomea.
Venäjän kaupan voimakkaasta kasvusta hyötyvät myös Keski-Suomen yritykset ja koko maakunta. Maailmantalouden voimakas elpyminen samoin kuin Kioton ympäristösopimus tuovat puolestaan erityisesti Äänekosken seudun monipuoliselle teollisuudelle monia uusia mahdollisuuksia.
Suomen keskeiset ulkopolitiikan johtopaikat ovat olleet pitkään sosialidemokraattien käsissä. Tähän liittyy myös vahvoja arvopiirteitä. Presidentti on ulkopolitiikan johtaja, jonka arvomaailmalla on merkitystä. Sosialidemokraattinen näkökulma ei globaalissa maailmassa ole enää kestävä ulkopolitiikan "maailmankatsomus". Globalisaatio on nähtävä myös mahdollisuutena ja tosiasiana, eikä vain jatkuvan kritiikin kohteena.
Professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopistosta ennakoi Osuuskauppa Keskimaan 90-vuotisjuhlissa, että maailmanlaajuinen talouskasvu jatkuu ja kansainvälinen kauppa lisääntyy jatkuvasti. Hän totesi, että "esimerkiksi Kiinan, Intian, Etelä-Korean ja Brasilian kasvu tekee näistä maista 10 vuodessa uuden markkina-alueen, joka vastaa puolta nykyisistä EU-alueen markkinoista". Pehkonen piti esitelmässään globalisaatiota Suomelle mahdollisuutena, vaikka kilpailu ja taloudelliset riskit lisääntyvät.
Suomi tarvitsee nyt presidentin, joka on kiinnostunut lähialueidemme poliittis-taloudellisista suhteista. On myös tärkeää, että presidentti osallistuu viennin edistämiseen uusille markkina-alueille. Mitä paremmat kahdenväliset suhteet Suomella on Venäjään, sitä helpommin myös suomalaiset yritykset uskaltavat investoida lähialueillemme.
Presidentti on vahva mielipidevaikuttaja yhteiskunnassa. Suomi tarvitsee uudenlaista sparraajaa ja innostajaa, joka kykenee valamaan uskoa ja tarttumaan uuden ajan poliittisiin haasteisiin käsiksi. Suomi tarvitsee pääministeri Matti Vanhasen vakaata ei-sosialistista maailmankatsomusta ja tarmokuutta. Matti Vanhasen valinnan myötä Suomessa alkaisi uusi aikakausi ulkopolitiikan kysymyksissä.
Presidentin vaaleissa on valittavana tosiasiassa kokonainen linja, ei vain pelkkä henkilö. Siksi ei ole vähäpätöinen asia, millaisen linjan edustajan presidentiksi valitsemme. Ei-vasemmistolaisen suomalaisten enemmistön on aika kääntää politiikan kurssi suuntaan, joka parhaalla tavalla edistää myös Suomen asiaa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
(kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.