- Lähtökohta: Koko Keljonlahden voimalaitosta ei olisi pitänyt rakentaa;
- Vaihtoehto Keljonlahdelle oli olemassa - Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (mukaan lukien Rauhalahden voimalaitos) omistusosuuden muuttaminen 50/50 pohjalle, joka olisi maksanut noin 7 miljoonaa euroa (Tämä on päätelty siitä, että Fortumilta vuonna 2008 ostettu 60 % osuus maksoi 40 miljoonaa euroa);
- Rauhalahtea olisi kehitetty hallitusti siten, että ensin olisi rakennettu energian talteenoton mahdollistava savukaasupesuri, sitten olisi mahdollisesti rakennettu jätteen polton mahdollistava kattila ja aikaisintaan 2015 tontille jo aikoinaan suunniteltu toinen yksikkö;
- Kaikki investoinnit olisi tehty yhteistyössä maan parhaimman energiaosaajan, Fortumin kanssa hallitusti, mahdolliset riskit ja voitto olisi jaettu 50/50 periaatteella, jolloin edullinen kuluttajahinta jyväskyläläisille asukkaille ja yrityksille olisi ollut turvattu;
- Kaupungin johto - kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Markku Andersson - kuitenkin hylkäsivät tämän vaihtoehdon varhaisessa vaiheessa ja alkoivat ajaa aggressiivisesti aiemman 40 prosentin sijaan vähintään 60 prosentin omistusosuuden saamista Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakekannasta itselleen;
- Kun tämä ei onnistunut, alettiin Keljonlahden rakentamista ajamaan kuin käärmettä pyssyyn, kuluista ja demokratiasta piittaamatta. Kauniin Keljonlahden rakentamista asumistarpeisiin ei edes selvitetty. Nyt sen sijaan suunnitellaan asuinalueiden rakentamista Päijänteen saarille ja valtavan kalliiden siltojen rakentamista niille;
- Aluksi (28.11.2005) valtuustoon tuotiin vain sijaintipaikkapäätös, joka runnottiin läpi, vaikka asian valmistelu olisi pitänyt käynnistää - jos sitä olisi pitänyt ylipäätään edes käynnistää - yleiskaavamenettelyllä, jossa olisi huomioitu mahdolliset tulevat kuntaliitokset, asuinalueet, alueelle johtavat tiet jne.;
- Sijaintipaikkapäätös kumoutui myöhemmin hallinto-oikeudessa, mutta sillä ei ollut enää merkitystä, kun hakkeen valmistelu oli saatu jo liikkeelle. Nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esisopimukset laitetoimituksista allekirjoitettiin jo 2005;
- Voimalaitoksen pitäisi käynnistää toimintansa kesäkuussa 2010, mutta edelleenkään alueelle ei ole olemassa kunnon tietä, jota kautta massiivinen rekkaliikenne tulisi kulkemaan voimalaitokselle;
- Konsulttien (Enprima ja Electrowatt-Econo) valtuustolle investointipäätöksen pohjaksi 10.4.2006 esittelemät kannattavuuslaskelmat perustuivat täysin puolueellisiin lähtötietoihin, jotka oli antanut Jyväskylän Energia. Fortumilta ei kysytty mitään, koska Jyväskylän Energia oli konsulttien toimeksiantajana estänyt tämän. Kannattavuuslaskelmissa ei huomioitu päällekkäisen infrastuktuurin aiheuttamia kustannuksia, eikä edes tarjottua uutta 50/50 omistuspohjaa;
- Valtuuston enemmistö edellytti valtuustoaloitteeni 6.3.2006 allekirjoittaessaan puolueettomien laskelmien tekoa, mutta sellaisia ei koskaan tehty ja valtuusto lopulta tyytyi asiaan. Myös Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n hallituksessa tekemäni aloite puolueettomien laskelmien teettämisestä kaatui tiukan äänestyksen jälkeen. Näin ollen Keski-Suomen historian suurin investointipäätös tehtiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa puolueellisten laskelmien perusteella ja sen tulos on nyt nähtävissä;
- Päällekkäisen voimalaitoskapasiteetin rakentaminen tulee kalliiksi. Keljonlahden voimalaitos tulee maksamaan valtuustolle luvatun noin 200 miljoonan euron sijaan vähintään 300 miljoonaa euroa. Onko tässä mukana vielä edes infrastuktuuri - tiet, rautatiet, voimalinjat, Päijänteen putkistot jne. ja lisäksi tulee vielä toteutettu Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n kauppa 40 miljoonaa euroa. Yhteensä Jyväskylän energiantuotannon uudelleen järjestelyt tulevat siis maksamaan vähintään 350 miljoonaa euroa, todennäköisesti jopa 400 miljoonaa euroa. Voidaan kysyä, onko tämä jyväskyläläisten veronmaksajien ja yritysten etujen mukaista?;
- Rauhalahden rakentaminen maksoi aikoinaan noin 400 miljoonaa markkaa eli noin 67 miljoonaa euroa. Lähes 25 vuotta vanhan voimalaitoksen 60 prosentin osuudesta maksettiin vielä kunnallisvaalien 2008 alla Fortumille 40 miljoonaa euroa. On arvioitu, että tästäkin kaupasta kertyi jyväskyläläisille veronmaksajille ylihintaa noin 10-15 miljoonaa euroa;
- Keljonlahden rakentamista perusteltiin aikoinaan myös sillä, että energiayhtiön koko omistuksen pitää olla Jyväskylässä. Tässä ajattelussa Espoossa pääkonttoriaan pitävä ja yhteistöveroakin Jyväskylään maksanut valtionyhtiö Fortum ei olisi saanut ansaita mitään. Tämä ei ole missään busineksessa lähtökohta, vaan sijoitettu pääoma, siihen sisältyvä riski ja asetettu tuottovaatimus muodostavat kokonaisuuden, josta lähtökohdista omistusosuuden suuruutta pitää tarkastella. Itse asiassa puolet Keljonlahden investoinnista eli sen koneet ja laitteet ovat 100 % ruotsalaisen Handelsbankenin omaisuutta (ilmeisesti seuraavat 15 vuotta), joten jyväskyläläisiltä leasingmaksujen rahoittamiseen korkeina energiamaksuina kerättävät tulot valuvat Jyväskylän tai puoliksi Espoon sijaan jatkossa Tukholmaan;
- Kaukolämmön hinta on jo kohonnut voimakkaasti viime vuosina ja voidaan vain kysyä, millaiselle tasolle kuluttajahinta tulee nousemaan. Valtuuston edellinen puheenjohtaja Henna Virkkunen lupasi taannoin painokkaasti Keskisuomalaisen haastattelussa 12.10.2007, että Keljonlahden rakentaminen laskee kaukolämmön hintaa. Miten tämä voisi olla mahdollista tämän suuruisen jätti-investoinnin jälkeen? Virkkunen myös painotti Agoran energiaseminaarissa 16.8.2006, että Keljonlahden voimalaitoksella varaudutaan Korpilahden liittymiseen Jyväskylään. Kaukolämmöstä ei tiettävästi ole paljoakaan jäljellä putkiston toisessa päässä, jos sitä on kuljetettu 30 km;
- Kun päätöksiä on tehty näin hataralla pohjalla, ei ole mikään ihme, että lopputulos lähentelee taloudellista katastrofia, ellei jopa jo ole sitä;
- Kun tähän lisätään vielä se, että kaupungin johto on halunnut siistiä kaupungin tasetta ja välttää ainakin yhden veroäyriprosentin korotuksen siirtämällä sekä entiset Jyväskylän, maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitokset ja viimeksi mainittujen rapakuntoiset putkiverkostot Jyväskylän Energian vaivaksi korkealla kauppahinnalla, joka on rahoitettu kaupungin antamalla kovakorkoisella lainalla, alkavat jyväskyläläisten asumiskustannukset muodostua kohtuuttomaksi;
- Valtuuston hyväksymää pontta puun polton nostamisesta 70 prosenttiin ei voida myöskään toteuttaa virheellisen kattilainvestoinnin takia. Asian tila kuvaa hyvin sitä ylimielisyyttä, joka on ollut läpitunkeva koko Keljonlahti-prosessin ajan. Esisopimusta ei ole nähty tarpeelliseksi muuttaa valtuuston päätöksen vuoksi ja ehkä se ei ole ollut edes mahdollista, jos sitovia sopimuksia on tehty toimivaltuudet ylittäen jo aiemmin;
- Väärän kattilavalinnan on sanottu nyt olevan syy siihen, että energiayhtiön toimitusjohtaja erotettiin äskettäin ja ilmeisesti hänen irtisanomissopimukseensa on kirjattu vaitiolopykälä. Kun toimitusjohtaja ei voi puolustautua, koko sotku yritetään kaataa nyt hänen niskaansa;
- On myös erikoista, että uusi toimitusjohtaja valittiin nopeasti talon sisältä. Kiistämättä uuden johtajan pätevyyttä tehtäväänsä, yleensä näin isossa yhtiössä toimitusjohtajan haku toteutetaan julkisena prosessina. Aloittaessaan tehtävässä uusi toimitusjohtaja totesi, ettei ole perehtynyt Keljonlahti-projektiin, vaikka oli työskennellyt talossa jo pitkään;
- Yhteenveto: Kaikki viime vuosien aikana Jyväskylän Energian ympärillä tehdyt päätökset ovat perustuneet joko virheelliseen järjestykseen, puutteelliseen valmisteluun, puolueellisiin tietoihin, salailuun, uhkailuun sekä vasta-argumenttien ja aiheellisten kysymysten esittäjien julkiseen mustamaalaamiseen. Maakuntalehteä käytettiin ratkaisevissa vaiheissa 2005-2007 välineenä tässä painostuksessa;
- Ratkaisu: Jyväskylän Energiaan ja Jyväskylän Voimaan suoritetaan erityistilintarkastus, jonka pohjalta Jyväskylän kaupunginvaltuustolle ja kaupunkilaisille annetaan kattava selvitys tehtyjen ratkaisujen vastuukysymyksistä, yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta ja niiden tulevaisuuden näkymistä;
- Selvitysten yhteydessä puheenvuoro on myönnettävä mahdollisesta irtisanomissopimuksen vaitiolopykälästä huolimatta myös yhtiön entiselle toimitusjohtajalle Juha Lappalaiselle, koska koko vastuu muun muassa väärästä kattilavalinnasta on kaadettu hänen niskaansa. Jyväskyläläisillä on oikeus tietää, mitä entinen toimitusjohtaja tietää tehdyistä ratkaisuista ja onko hänen näkemyksensä yhtäpitävä hallituksen puheenjohtajan kanssa;
- Vesiliiketoiminnot irrotetaan uudelleen omaksi yhtiöksi, jota ennen kaupungin toteuttamissa tasesiirroissa kirjattuja kohtuuttomia kauppahintoja kohtuullistetaan;
- Yhtiöihin valitaan uudet hallitukset, joihin nimetään poliittisin perustein valittujen henkilöiden sijaan tai ainakin heidän ohella energia-alan ammattilaisia.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.