Keskisuomalaisen toimittaja Satu Kakkori irvaili palstallaan 25.1. allekirjoittaneen "löytäneen itselleen sopivan viiteryhmän", kun sain Jyväskylän ja Korpilahden kuntaliitosselvitysmiehen asettamista vastustavalle esitykselleni Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.1. vain SKP:n kolmen valtuutetun tuen. Lisäksi liitosta vastustava keskustan Sakari Holma äänesti tyhjää.
Jyväskylän SKP:n valtuutetut ovat osoittaneet olevansa perusteellisesti asioihin perehtyviä ja rohkeita itsenäisiä poliitikkoja. Näiden ominaisuuksien soisi yleistyvän laajemminkin politiikassa, myös Jyväskylässä. Itselläni ei todellakaan ole vaikeuksia puolustaa heidän rinnallaan esimerkiksi Jyväskylän neuvola- tai kirjastoverkkoa, tai vaikkapa Korpilahden oikeutta itsenäisyyteen. Toisaalta kokoomuksen Sauli Niinistön tukeminen presidentinvaalien toisella kierroksella oli minulle yhtä itsestään selvä valinta. Asiat siis ratkaisevat.
Selvitysmiehen asettamisen osalta toimittajan raportointi oli suorastaan puutteellinen. Hän väitti allekirjoittaneen vastustavan "Korpilahden liitostouhua sinnikkäästi siksi, ettei Jyväskylällä ja Korpilahdella ole yhteistä maarajaa". Tämä ei ollut ainoa perusteluni.
Puhuin alueellisen eheyden puuttumisesta ja yhdyskuntarakenteen toimimattomuudesta, joita molempia laki edellyttää, jotta kuntajaon muutos voitaisiin toteuttaa. Alueellisen eheyden edellytys on laajempi käsite kuin yhteinen raja. Tätä puolta asiasta valotti Keskisuomalaisessa 11.1.2006 sisäministeriön ylitarkastaja Anu Hernesmaa:
"Kunnan aluetta ei voida vielä pitää ehyenä, vaikka se olisikin rajojen perusteella yhtenäinen. Yhtenäisenkin alueen eheyttä voivat rikkoa muun muassa vesistöt, alueen epätarkoituksenmukainen muoto tai mutkittelevat rajat."
Vaikka yhteinen raja saataisiinkin tässä tapauksessa jotenkin keinotekoisesti järjestettyä joko Muuramen tai Jyväskylän maalaiskunnan kautta, on kuntien yhdyskuntarakenteen yhteensopimattomuus edelleen kiistaton tosiasia.
Valtuutettu Kauko Tuupainen (sd.) käytti tähän liittyen asiantuntevan puheenvuoron. Korpilahden pinta-ala (794,6 km2) on noin kuusi kertaa Jyväskylää (136,9 km2) suurempi. Kun Jyväskylässä asuu 789 asukasta neliökilometrillä, Korpilahdella vastaava luku on 8,1.
Edellä olevien lukujen valossa en liene ollut väärässä, kun olen puhunut ja kirjoittanut, ettei Korpilahti "muodostaisi luontevaa kaupunginosaa".
Liitoshanke on siis selkeästi sekä lain kirjaimen että sen hengen vastainen. Lakia ei ole tarkoitus myöskään muuttaa, koska se on toiminut hyvin. Miksi tällaista hanketta sitten viedään eteenpäin? Kysymys on valtapolitiikasta ja arvovallasta.
Joukko Jyvässeudun kunnallispoliitikkoja omaksui hallituksen käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sen kannan, että kaikki Jyvässeudun kunnat tulisi liittää yhteen. Kun kuntien asukkaat eivät ole tätä hyväksyneet, on hanketta lähdetty ajamaan Korpilahden kautta.
Omalta osaltani tulen tekemään voitavani, ettei tällainen lähidemokratiaa ja -palveluja polkeva suuruudenhulluhanke toteutuisi. Tähän rintamaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat, puoluekannasta riippumatta.
PETRI
NEITTAANMÄKI (kesk.)
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.