Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä kokoontuu jälleen lähipäivinä. Nähtäväksi jää, saatteleeko työryhmän puheenjohtaja, opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) Jyväskylän yliopiston DI-koulutuksen myönteiseen päätökseen selvitysmies, professori Paavo Urosen esityksen mukaisesti, vai antaako hän vielä hankkeen vastustajille uuden mahdollisuuden jatkoselvityksen muodossa.
Asiaperustelut ovat vahvasti Jyväskylän DI-koulutuksen puolella. Jyväskylän yliopisto on tehnyt opetusministeriölle esityksen teknistieteellisen koulutuksen aloittamisesta jo lokakuussa 2002. Keski-Suomen elinkeinoelämän kanta koulutuksen tarpeesta on yksiselitteisen puoltava. Myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa koulutus on nimetty kärkihankkeeksi.
Jyväskylän yliopisto on jo vuodesta 1986 alkaen rakentanut järjestelmällisesti teknistieteellistä koulutusta osana soveltavien luonnontieteiden kehittämisohjelmaa, joka on suuntautunut tietotekniikkaan, soveltavaan fysiikkaan, soveltavaan kemiaan ja ympäristöteknologiaan.
Tässä yhteydessä on perustettu noin 20 uutta professuuria ja rakennettu teknistieteellisen koulutuksen edellyttämät toimitilat sekä laboratoriot. Tutkimuksen taso on korkea ja monipuolinen. Kyseessä olevat koulutusohjelmat vastaavat muiden yliopistojen vastaavia ohjelmia sisältönsä ja laajuutensa puolesta.
Teknisen alan koulutuksen aloittaminen lisäisi Jyväskylän yliopiston vetovoimaisuutta sekä parantaisi ja monipuolistaisi yliopiston mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön ja sitä kautta alueelliseen kehittämiseen. Teknisen alan yliopistollinen tutkimus ja koulutus parantaisivat maakunnan teollisen toiminnan edellytyksiä.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on myös edistää Keski-Suomessa sellaisen teknistieteellisen osaamisen kompetenssipohjan kehittymistä, jonka avulla pystytään kytkeytymään kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistamaan yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
Näin ollen DI-koulutuksen aloittaminen tukisi Keski-Suomen osalta selvitysmies Jorma Rantasen edellyttämää innovaatiotoiminnan profiloitumista, selvitysmies Markus Koskenlinnan esittämää välittäjäorganisaatioiden tehostamista sekä Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän tavoitteita.
Opetusministeriölle on toimitettu Keski-Suomen maakuntaliiton, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n, Jyväskylän Teknologiakeskuksen, Keski-Suomen kauppakamarin, Keski-Suomen yrittäjien, Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan lausunnot, jotka kaikki puoltavat koulutuksen käynnistämistä Jyväskylässä, ja joista alan koulutuksen strateginen merkitys ilmenee.
Lisäksi opetusministeriölle on toimitettu Keski-Suomen tärkeimpien vientiyritysten haastatteluun perustuva muistio yritysten näkemyksistä oman henkilökuntansa koulutuksen, henkilökunnan rekrytoinnin sekä tutkimus- ja kehitystoimintojen näkökulmasta. Yritysten näkemyksiä on laajennettu 30 muun yrityksen haastatteluilla.
Keski-Suomen avainyritykset ja edellä mainitut tahot näkevät teknistieteellisen koulutuksen strategisesti tärkeäksi Keski-Suomen kehittämisessä ja koulutuksen aloittamisen Jyväskylässä välttämättömäksi ja kiireelliseksi toimenpiteeksi.
Edellä olevan perusteella voidaan sanoa, että DI-koulutuksen merkitys on Keski-Suomen maakunnan kannalta niin suuri, että alueen yleinen etu vaatii valtioneuvoston puuttumista kokonaisuudessaan asiaan, mikäli ratkaisua ei synny sivistyspoliittisen ministerityöryhmän esityksestä pikaisesti. Menettely ei olisi ainutlaatuinen: valtioneuvosto menetteli samoin 5.9.2002 Vaasan yliopiston ja 16.4.2003 Turun yliopiston DI-koulutusten osalta.
Myös SDP:n puheenjohtaja, puhemies Paavo Lipponen on Jyväskylän hankkeelle myötämielinen. Hänen painava sanomansa on tiettävästi kirjoitettu Jyväskylän kaupungin vieraskirjaan maakuntaamme suuntautuneen pääministerivierailun yhteydessä jo marraskuussa 2002.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.