Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluevaltuuskunnan jäsenet!
Tervetuloa myös omasta puolestani kokoustamaan tänne minun ja Mauri Pekkarisen kotikaupunkiin, Jyväskylään.
Puolueemme puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki toivoi omassa avauspuheenvuorossaan avointa keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta. Osallistun lyhyesti tähän keskusteluun.
Kuten täällä jo todettiin, pääministeri Paavo Lipposen Brüggessä kaksi viikkoa sitten pitämä linjapuhe oli todellakin merkittävä paitsi sen sisällön vuoksi, myös siksi, että se käynnisti vihdoin myös Suomessa keskustelun EU:n liittovaltiokehityksestä. Tähän astihan tämä kehityssuunta on kiistetty.
Professori Esko Antola päätyi eilen julkistetussa kirjassaan arvioon, että EU täyttää jo nyt liittovaltion keskeiset piirteet: unionilla on jo kansalaisuus, yhteinen raha ja itsenäinen toimivalta kauppapolitiikassa. EU:lla on myös runsaasti toimivaltaa sisämarkkinoiden lainsäädännössä ja niiden toimivuuden valvonnassa yhteisen kilpailupolitiikan muodossa. Lisäksi EU etenee kohti ulko- ja puolustuspoliittista yhtenäisyyttä, ja sen toimintaa valvoo juridisesti itsenäinen tuomioistuin.
Vaikka hyväksyisimmekin sen tosiasian, että EU on jo kehittynyt jonkinlaiseksi liittovaltioksi, meidän ei tarvitse hyväksyä sitä, mitä Lipponen ja Antola meille esittävät sen muodoksi. Vielä ei ole nimittäin liian myöhäistä vaikuttaa siihen, millaiseksi unioni kehittyy, ja mikä Suomen paikka tulee olemaan siinä.
Lipposen ja Antolan malli johtaisi keskittyneeseen liittovaltioon, jossa ylikansallisesta komissiosta tulisi Euroopan hallitus, jonka tulisi nauttia Euroopan parlamentin luottamusta. Kaksikamarinen parlamentti puolestaan koostuisi jäsenvaltioiden valitsemista edustajista sekä ministerineuvostosta, jotka puolestaan käyttäisivät merkittävää lainsäädäntövaltaa. Juridista valvontaa suorittaisi nykyisen kaltainen tuomioistuin. Tämä toimivaltajako kirjoitettaisiin Euroopan unionin perustuslaiksi.
Tämä kaikki tapahtuisi nykyisen hallitusten välisen yhteistyön kustannuksella. Tätä emme voi keskustassa hyväksyä. Ministerineuvosto on säilytettävä EU:n johtavana toimielimenä.
Arvoisa puheenjohtaja!
Joulukuussa Nizzassa järjestettävässä EU:n huippukokouksessa luodaan pelisäännöt ns. joustavalle yhdentymiselle. Joustavuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kahdeksan EU-maan joukko voi muiden hyväksynnällä halutessaan tiivistää keskinäistä yhteistyötään unionin sisällä. Joustavuus ulotetaan myös EU:n II-pilariin, joka sisältää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvät asiat.
Antola arvioi kirjassaan, että edellä kerrotun perustuslaillisen kehityksen realistinen vaihtoehto on eteneminen nimenomaan joustavuuden avulla vain EU:n tiivistämistä haluavien jäsenvaltioiden ytimen kautta. Hänen mukaansa tämä jättäisi ulkopuolelle integraation tiivistämiseen nihkeästi suhtautuvat jäsenvaltiot, ja johtaisi EU:n jakaantumiseen pysyvällä tavalla ytimeen ja sen ulkopuolella oleviin jäsenmaihin. Laajentuminen vahvistaisi edelleen tätä kehitystä.
Tämä kehityssuunta vastaisi myös keskustan tavoitteita. Kuopion puoluekokouksen päätösten mukaisesti keskusta kannattaa Suomen pitäytymistä sotilaallisesti liittoutumattomana maana, ja pysymistä syntyvän liittovaltioytimen ulkopuolella.
Jos Suomen hallitus kuitenkin haluaa viedä Paavo Lipposen johdolla Suomen mukaan EU:n ytimeen, asiasta on järjestettävä kansanäänestys. Antti Kaikkosen puheessaan esille ottama ajatus onkin kannatettava, ja se on kirjattava myös tämän kokouksen kannanottoon.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
ulkoasiainvaliokunnan varajäsen,
Jyväskylä