Päätoimittaja Erkki Laatikainen nosti kirjoituksessaan 19.6. esille Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen esimerkkinä Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan voimien kokoamiselle.
Kuten Laatikaisen kirjoituksessa mainittiin, Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan erillisyys on tuntunut järjettömältä voimien tuhlaamiselta. Toiminnallinen keskus on sijainnut Rovaniemellä. Yhdistymisen myötä Rovaniemestä muodostuu entistä selkeämpi ja voimakkaampi Lapin pääkaupunki, jonka valtakunnallinen merkittävyys kasvaa. Rajojen poistaminen tuo olennaiset vuosittaiset säästöt. Se vapauttaa henkisiä resursseja olennaiseen: byrokratiasta arkiseen työhön.
Lappi hyötyy voimistuvasta Rovaniemestä, sillä maakunta tarvitsee elinvoimaisen veturin. Samoin on asianlaita Keski-Suomessa ja eritoten Jyväskylässä.
Jyväskylä on toiminut ansiokkaasti seutukunnan veturina: kaupunki on noussut monilla kriteereillä mitattuna maamme kärkijoukkoon. Nykyinen kehitystahti on kuitenkin liian hidas. Taloudelliset realiteetit ovat osoittautuneet luultua vaikeammiksi. Jyväskylän seudulla tulisikin nyt ottaa reippaampia ja rohkeampia edistysaskeleita Rovaniemen esimerkkiä noudattaen.
Kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä toisi mukanaan monia taloudellisia ja toiminnallisia etuja. Toisessa vaihtoehdossa Jyväskylä jäisi ainoaksi kaupungiksi Suomessa, jota ympäröi maalaiskunta. Jäisimme myös EU:n Urban -kaupunkiohjelman ulkopuolelle, koska sen piiriin pääsee vain yli 100 000 asukkaan kaupungit. Jyväskylän seutukuntaa uhkaisi näivettyminen.
Kuntaliitokset eivät saisi koskaan muodostua arvovalta-asioiksi, vaan ratkaisu pitäisi tehdä viileän harkinnan perusteella veronmaksajien edun mukaisesti. Jo maaherra Kalevi Kivistön johdolla 1990-luvun alussa tehty selvitys osoitti kiistattomasti ne hyödyt, joita kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitoksella on saavutettavissa. Tuon työn tulos mitätöitiin raakaa poliittista yksinkertaista enemmistöä käyttäen antamatta edes asukkaiden sanoa, mitä mieltä he ovat asiasta. Jokohan 2000-luvulla riittäisi poliittinen tahto ja .henkinen kantti. tuollaisten esteiden purkamiseen.
Tulevassa Suur-Jyväskylässä nykyisen maalaiskunnan alue tulisi olemaan uuden suuremman Jyväskylän keskeinen kehittämiskohde. Rakentamista kannattaisi suunnata, jopa keskittää, pohjoiseen Tikkakosken suuntaan ja itään kohti Vaajakoskea. Uusia omakotialueita sekä työpaikkoja olisi erittäin helppo suunnitella maalaiskunnan alueelle lähelle olemassa olevia pääteitä, energiahuoltoa ja palveluja. Ja kaikki tuo toteutuisi halvemmalla veronmaksajien kannalta kuin tänä päivänä erillään ja hajallaan.
Kuntaliitoksiin liittyy monia inhimillisiä esteitä. Luottamushenkilöiden toiminta-alue ja -tavat joutuvat muutokseen. Kuntalaiset ja kunnan viranhaltijat eivät halua alistua uuden henkilön johdettavaksi, pelätään paikallisten palveluiden romahtamista, verojen nousua tai ollaan muuten vain muutosta vastaan. Ennakkoluulot osoittautuvat useimmissa tapauksissa turhiksi.
Perusratkaisu tapahtuu vaaleissa, mutta sen jälkeen on paljon soviteltavissa. Jyväskylän seudulla on jo oivallinen esimerkki järkevästä kuntaliitoksesta, Säynätsalon liittämisestä kaupunkiin vuoden 1993 alusta lukien.
Kiistatta voidaan todeta, että ilman kuntaliitosta olisivat Säynätsalon ja koko seudun asukkaat hävinneet, olisimme kenties menettäneet vaneriteollisuuden ja sen mukana liki 600 työpaikkaa, vain keskeiset esimerkit mainitaksemme. Tuo liitos tapahtui todella tyylikkäästi, kiitokset säynätsalolaisille. Aivan yhtä tasokkaasti on mahdollisuus toteuttaa myös kaupungin ja maalaiskunnan liitos, kunhan vain olemme ja haluamme olla siihen henkisesti valmiita.
Aivan tarpeeton on myös poliittinen pelko siitä, että maalaiskunnan asukkaat eivät saisi riittävästi ääntään kuuluville. Jyväskylässä tehty kaupunginjohtajan valinta ja avoimena oleva apulaiskaupunginjohtajan vakanssi voisivat olla yksi avaintekijä; tälle paikalle voitaisiin valita maalaiskunnan nykyinen johtaja.
Samoin voitaisiin menetellä sekä hallitus- että lautakuntaratkaisuissa. Siten voitaisiin korostaa sekä alueellisen suunnan kehittämistä, että tasapuolista kohtelua myös päätöksenteossa.
Nyt kunnallisvaalien lähestyessä on hyvä tilaisuus palata kuntaliitosasiaan kymmenen vuoden tauon jälkeen, sillä molempien kuntien taloudet ovat suunnilleen yhtä huolestuttavassa tilassa. Toivomme, että kuntaliitoksen kannattajat saavat tulevissa vaaleissa molempiin valtuustoihin enemmistön, jotta Jyväskylän seudun, ja sen myötä koko Keski-Suomen maakunnan, kehittyminen saa ripeästi myönteisen suunnan. Jo ehdokkaita valittaessa on syytä olla hereillä!
Otetaan erääksi keskeiseksi vaaliteemaksi kummassakin kunnassa Suur-Jyväskylän aikaansaaminen ja tehdään työtä sen puolesta. Nyt, jos koskaan, on toiminnan aika!
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
AHTI VIELMA
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.