Keskustan Hämeenlinnassa äskettäin järjestetyn puoluekokouksen jälkeen on useissa lehdissä kirjoitettu, että puolueen Nato-kanta lieventyi, ja lähestyi Paavo Lipposen johtaman hallituksen Nato-jäsenyyteen tähtäävää politiikkaa. Näin ei ole.
Puoluekokous hyväksyi laajan kannanoton, jonka turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä osassa todetaan selkeästi: "Keskusta kannattaa Suomen turvallisuuspoliittista peruslinjaa eli sotilaallista liittoutumattomuutta, joka nojaa itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen. Tämä vastaa kansallisia turvallisuuspoliittisia etujamme".
Kannanottoon kirjattiin myös Suomen perinteisen puolueettomuuspolitiikan ydin, jota ei sisälly muiden suurten puolueiden kannanottoihin: "Suomen tulee pyrkiä pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella, ja edistämään rauhaa ja turvallisuutta kaikkialla maailmassa. Suomen tulee keskittyä turvallisuuspolitiikassaan omalla vastuullaan olevan unionin ulkorajan valvomiseen ja puolustamiseen".
Vertailun vuoksi mainittakoon, että edellisessä, vuonna 2000 Kuopiossa järjestetyssä puoluekokouksessa, sama asia kuitattiin yhdellä lauseella: "Keskustan mielestä Suomen ei tule liittoutua sotilaallisesti".
On totta, että Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen asetelma on muutostilassa. Baltian maat, Viro, Latvia ja Liettua kutsuttaneen Naton jäseniksi järjestön loppuvuodesta 2002 Prahassa pidettävässä kokouksessa. Venäjä ja Nato ovat neuvotelleet sopimuksen, joka merkitsee Venäjän mahdollisuutta osallistua jossain määrin Naton päätöksentekoprosesseihin.
Mutta keskustan kannanottoon kirjattu muotoilu, jonka mukaan "Suomen tulee valppaasti seurata turvallisuuspoliittisessa ympäristössään tapahtuvia muutoksia ja kyettävä tarvittaessa reagoimaan niihin" ei suinkaan tarkoita sitä, että puolue olisi asettumassa kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Voisi pikemminkin sanoa, että asia on päinvastoin.
Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen Nato-jäsenyyden perusteet ovat entistä ohuemmat. Kuten valtiotieteen tohtori Pekka Visuri on todennut, Nato-jäsenyyden myötä Suomi joutuisi lisääntyvästi mukaan terrorismin uhkaa kasvattaviin toimintoihin, joiden alkuperäiskohteet ovat todennäköisesti kaukana Suomesta. Siksi voidaan arvioida, ettei Nato-jäsenyys ainakaan lisäisi Suomen turvallisuutta terrorismia vastaan.
Kun lisäksi tiedetään, että mielipidetutkimusten (mm. EVA 2/2002) mukaan suomalaisten ylivoimainen enemmistö vastustaa kaikissa tilanteissa maamme sotilaallista liittoutumista, voidaan Suomen Nato-jäsenyyttä pitää käytännössä lähes poissuljettuna asiana.
Jos vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu kuitenkin kaikesta huolimatta päätyisi suosittamaan sotilaallista liittoutumista, on siitä keskustan Hämeenlinnan puoluekokouksen mielestä järjestettävä kansanäänestys.
Keskustan osalta turvallisuuspoliittista linjaa koskevat päätökset voidaan tehdä vain puoluekokouksessa. Ellei ihmeitä tapahdu, tässä puolue-elimessä ei tule hyväksytyksi yhtään turvallisuuspoliittisen peruslinjamme muuttamiseen tähtäävää esitystä.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä