Julkaistu Keskisuomalaisessa 30.1.2007.


Keljonlahden harharetkeltä pian takaisin

Aarre Päri jatkoi sohimistani Keskisuomalaisen puheenvuorot-palstalla 24.1.2007. Tällä kertaa aiheena olivat vesimaksut.

On totta, että Jyväskylän Veden myynti Jyväskylän Energialle hyväksyttiin aikoinaan kaupunginvaltuuston kokouksessa lähes yksimielisesti. Kaupunginvaltuutettu Kauko Tuupainen (spd.) vahvisti asian äskettäin omassa kirjoituksessaan Suur-Jyväskylän Lehdessä, muistaen tuoda esille myös oman kantansa.

Kaupunginvaltuuston enemmistö luotti tuolloin kaupunginhallituksen asiassa tekemään valmisteluun. Kuuluin tuohon enemmistöön. Sittemmin olen joutunut kyseenalaistamaan kaupunginhallituksen valmistelutyön useammassakin energia-asioihin liittyvässä kysymyksessä. Vesimaksujen korotuksista en ole ollut päättämässä.

Energiaseminaari, johon Päri kirjoituksensa lopussa viittasi, oli ohjelmaltaan korkeatasoinen. Saamani tiedon mukaan myös Jyväskylän Energian edustajat oli kutsuttu tilaisuuteen alustajiksi, mutta he olivat kieltäytyneet. Tämä oli valitettavaa, sillä laajaa osallistujajoukkoa olisi kiinnostanut tietää, miksi Keljonlahdelle kaavaillun, jopa 250 miljoonaa euroa maksavan, voimalaitoksen rakentaminen olisi veronmaksajien etujen mukaista.

Maalaisjärkikin sanoo, että jos Jyväskylän Veden tapauksessa Pärinkin mainitsema pöyristyttävä 150 miljoonan euron kauppahinta maksatetaan takaisin kuluttajilla kohoavina veden ja jäteveden hintoina, vastaavasti Keljonlahti-ratkaisussa sähkön ja lämmön hinnat tulevat kohoamaan. Päällekkäisen ylikapasiteetin rakentaminen on kallista.

Keljonlahti-ratkaisun valmistelun röyhkeyttä kuvaa hyvin se, ettei varsinaista investointi-päätöstä olla edes tuomassa kaupunginvaltuuston päätettäväksi, vaikka niin on aiemmin luvattu. Investointi-päätöksen on tekemässä perustettu Jyväskylän Voima Oy. Valtuuston päätettäväksi on ajateltu tuoda ainoastaan yhtiön lainan takaus. Valtuutettu Esa Salokorpi (kok.) on tehnyt asian korjaamiseksi ansiokasta työtä, ja toivon menestystä hänen ponnisteluilleen.

Keljonlahden voimalaitoksen vaihtoehto on Rauhalahden voimalaitoksen kehittäminen hallitusti ja riskittömästi maan parhaimman energiaosaajan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa tehostettaisiin energiankäyttöä toteuttamalla savukaasupesuri, sen jälkeen rakennettaisiin mahdollinen jätekattila ja vasta vuonna 2015 uusi voimalaitosyksikkö. Tuotto ja investoinnit jakautuisivat tarjotulla 50-50 periaatteella Jyväskylän Energian ja Fortumin kesken, edullinen energia kuluttajille olisi turvattu kauas tulevaisuuteen.

Pärin vuodatus osoittaa hänen olevan edelleen katkera aiemman kirjoittelunsa jälkipuinnista, jonka yhteydessä Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Juha Parmio katsoi ratkaisussaan 26.9.2006 "selvitetyksi, että Päri on esittänyt kansanedustajista valheellisen vihjauksen".

Itse puolustan jatkossakin lujasti veronmaksajien etua, jotta Keljonlahden harharetkeltä olisi vielä paluuta järjen tielle.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
Jyväskylä

Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.