Eurooppa-ministeri Ole Norrback esitti jälleen Suomen NATO-jäsenyyden mahdollisuutta 19.1.97 Aamulehden haastattelussa. Norrback viittasi Ruotsin oppositiojohtaja Carl Bildtin ja entisen puolustusministeri Anders Björkin esittämiin lausuntoihin. Norrbackin mielestä Suomen ei pidä tulla Ruotsin taholta yllätetyksi EU-jäsenyyden tavoin NATO-kysymyksessä.
Norrbackin mielestä Suomen hallituksen on selvitettävä uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä eri turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja. Eurooppa-ministerimme Suomen virallisesta ulkopolitiikan linjasta poikkeavat kannanotot hämmentävät ja vaarantavat huolestuttavalla tavalla jo muutoinkin epäselvän ulkopolitiikkamme uskottavuutta.
Lipposen hallituksen 6.6.95 eduskunnalle antamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan: "Pysyttäytymällä sotilasliittojen ulkopuolella Suomi tukee vallitsevissa olosuhteissa parhaiten Pohjois-Euroopan ja sitä kautta laajemmin Euroopan vakautta." Selonteon sanamuoto "vallitsevissa olosuhteissa" jättää mahdollisuuden ulkopoliittisen linjan muuttamiseen. Tähän mahdollisuuteen Eurooppa-ministeri Norrback näyttää nyt tarttuneen.
Presidentti Martti Ahtisaari piti 18.12.96 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän esitelmän. Vaikka Ahtisaari ei puhunutkaan Suomesta puolueettomana maana - kuten ennen presidentinvaaleja tv-uutisten tentissä 11.1.94 -, hän kuitenkin totesi: "Suomella ei ole tarvetta harkita kuitenkaan uudelleen sotilaallista perusratkaisua. Katsomme, että sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus tukee pohjoisen Euroopan vakautta."
Ahtisaaren kannanotto ei jätä hallituksen selonteon tavoin ovia avoimeksi muille perusratkaisuille. Norrback ei näytä kuitenkaan piittaavan esimiehensä linjauksista.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uskottavuus olisi kestävämmällä pohjalla, jos se määriteltäisiin selkeämmin, esimerkiksi Ruotsin tavoin. Ruotsin ulkoministeri Lena Hjelm-Wallén ja puolustusministeri Thage G Peterson kirjoittivat 13.6.96 Dagens Nyheter -lehteen kolumnin, jossa he viittasivat puoli vuotta aiemmin Ruotsin valtiopäivillä yksimielisesti syntyneeseen määritelmään: "Ruotsi pitää kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan, joka tähtää siihen, että maamme voisi olla puolueeton sodan syttyessä lähialueillamme."
Vaikka Ruotsikaan ei enää käytä aikaisempaa puolueettomuuden määritelmää, sen voidaan katsoa noudattavan myös EU:n jäsenenä puolueettomuuspolitiikkaa. Ruotsin ulkopolitiikka on myös uskottavaa. Hjelm-Wallén on äskettäin toistanut julkisuudessa Ruotsin virallisen ulkopolitiikan määritelmän vastauksena Bildtin virittelemään NATO-keskusteluun. Ruotsi ei aio liittyä NATO:n eikä WEU:n jäseneksi.
Suomessa NATO-keskustelua virittelevän ja hallituksessa omasta arvovallastaan kamppailevan Eurooppa-ministerin tulisi muistaa J. K. Paasikiven sanat: "Ulkopolitiikka kulkee sisäpolitiikan edellä." Suomen ulkopolitiikan uskottavuus on sitä suurempi, mitä vakuuttuneempia ulkovallat ovat siitä, että Suomi pystyy kaikissa oloissa toimimaan julistamansa linjan mukaisesti. Tämän vuoksi Suomenkin tulisi huolehtia Ruotsin tavoin jatkuvasti sodanaikaisen puolueettomuutensa lähtöedellytysten, puolueettomuuden uskottavuuden säilyttämisestä.
Sen sijaan, että Suomen hallitus tarkastelisi Norrbackin esittämää NATO-jäsenyyden mahdollisuutta, maamme ulkopolitiikan termistössä tulisi ottaa takaisin käyttöön puolueettomuus -sana. Puolueettomuus kuvaistaisi parhaiten Suomen halua olla sotilasliittojen ulkopuolella oleva liittoutumaton maa, joka ylläpitää itsenäistä, uskottavaa puolustusjärjestelmää ja pyrkii pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä
Palautetta voi
lähettää sähköpostiosoitteeseen:
petrin@jyu.fi