Tuoreiden tilinpäätöstietojen mukaan Jyväskylän Energian (JE) taloustilanne on heikko. JE-konsernille on velkaa 463,3 miljoonaa euroa ja sen omavaraisuusaste on vain viisi prosenttia (Ksml 21.4.). Miten tällainen tilanne on voinut syntyä käytännössä monopoliasemassa toimivalle yhtiölle?
Syynä on täydellisesti epäonnistunut omistajapolitiikka, josta kantaa vastuun Jyväskylän kaupungin johto. Maan parhaimman energiaosaajan, Fortumin, karkottaminen Jyväskylästä on tullut niin kalliiksi, että JE horjuu konkurssin partaalla. Näin ei olisi tarvinnut olla.
Julkisuuteen tulleen kirjeen mukaan kaupunki tavoitteli joulukuussa 2004 aggressiivisesti Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä (JYT) vähintään 60 prosentin omistus-osuutta JE:lle aiemman 40 sijaan. JE oli valmis maksamaan 20 prosentin lisäomistusosuudesta Fortumille 7 miljoonaa euroa. Lisäksi JE olisi halunnut vuokrata 20 prosentin osuuden viideksi vuodeksi samasta summasta laskettavalla 12 prosentin korolla, jolloin se olisi saanut hallintaansa 80 prosentin osuuden JYT:stä.
Nyt selitetään, että lopulta jopa 60-80 miljoonaa euroa maksamaan tullut JYT-kauppa 60 prosentin osuudesta oli kaupungin kannalta hyvä. Kaupungin johdon ääni on muuttunut kellossa myös sen suhteen, ettei Rauhalahden voimala enää olekaan elinkaarensa päässä, kuten Keljonlahti-päätöstä tehtäessä sanottiin, vaan "voimala toimii vielä tulevatkin vuosikymmenet" (Ksml 17.4.).
Miksi ei tyydytty 50-50 omistusosuuteen, jota Fortum kaupungille tarjosi? Tulevat investoinnit olisi tehty hallitusti ja riskit jakaen. Todennäköisesti Rauhalahti II:een olisi aikanaan osattu tilata myös oikeanlainen kattila. Kaukolämmön hinta olisi pysynyt kilpailukykyisenä ja energiayhtiön tuloutusmahdollisuudet kaupungille olisivat olleet hyvät. Nyt kaikki on toisin.
Tuoreen maaliskuussa julkaistun Energiateollisuuden kaukolämpövertailun mukaan jyväskyläläiset maksavat selvästi eniten kaukolämmöstään verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Halvinta kaukolämpöä nauttivat helsinkiläiset. Megawattitunnista maksettiin Jyväskylässä 51,24, Lahdessa 45, Äänekoskella 44, Turussa 42,70, Kuopiossa ja Seinäjoella 40, Oulussa 35,44 ja Helsingissä 35,17 euroa. Taulukkohinnat sisältävät verot.
Tämän lisäksi veden ja jäteveden hinnat ovat nousseet viimeisten viiden vuoden aikana 20-40 prosenttia, kun kaupunki on siistinyt tasettaan siirtämällä omia velkojaan energiayhtiölle ja vältellyt näin veroäyrin korotusta. Jyväskylän kaupunkikonserni on jo maan toiseksi velkaisin (Ksml 14.4.).
Lisäksi on kertomatta, mikä on Keljonlahden voimalaitoksen rahoittamiseksi Handelsbanken Finans AB:n kanssa 15 vuodeksi solmitun messevän, 160 miljoonan euron arvoisen, leasing-sopimuksen kustannus ja sen jäännösarvo, eli millä hinnalla energiayhtiö voi lunastaa koneet ja laitteet omistukseensa sopimuksen päätyttyä. Odottaako meitä silloin uusi yllätys?
Myös asuinkiinteistöjen kiinteistövero nousee syksyllä 0,35 prosentista 0,5:een eli korotus on peräti 43 prosenttia. Näillä tariffeilla Jyväskylän kilpailukyky on lähivuosina todella koetuksella.
Tästä kaikesta huolimatta kaupungintalolla näyttää vallitsevan sama asenne kuin Suojelupoliisissa epäonnistuneen Rusi-tutkinnan jälkeen: "Me nostamme kaulukset pystyyn, ja jatkamme eteenpäin"!
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.