Maaseutu on ollut jatkuvan myllerryksen kourissa. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen maaseudun oloihin ovat vaikuttaneet voimakkaasti sotakorvausten maksaminen, siirtolaisten asuttaminen, suurten ikäluokkien kasvattaminen, voimakas muuttoliike maamme sisällä ja ulkomaille 1960- ja 1970-luvuilla sekä EU:hun liittymisen vuoksi tapahtunut maatalouden ja yrittäjyyden voimakas rakennemuutos.
Maaseudulla on aina eletty ja pärjätty ja pärjätään vastaisuudessakin. Ulkoisten kriisitilanteiden uhatessa tai toteutuessa maaseutu ja sen väestö on ollut maamme voimavara. Näin oli erityisesti sota-aikana. Maaseudulta kotoisin olevat sotilaat pelastivat Suomen ulkoiselta uhalta ja sinnikäs kotirintamatyö maamme elintarvike- ja energiahuollon.
Maaseutu on kouluttanut osaamisresursseja kaupunkiseutuihin ja pitänyt yhteiskunnan perusasioista - ruuasta, energiasta ja luonnosta - huolta. Vaikka olemme EU:ssa, on myös kansallisella parlamentilla tärkeä päätäntävalta maaseutuun liittyvissä asioissa. Kansallisella päätäntävallalla voimme turvata peruspalveluiden, terveys- ja vanhustenhuollon asiat, vaikuttaa nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksiin sekä tasapainoiseen aluepolitiikan harjoittamiseen.
Maaseudulla väestö on ikääntynyt ja osa poissa aktiivisesta työelämästä vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen myötä. Tälle väestönosalle tulee turvata yksilölliset vaihtoehdot elämän järjestämiseen. Tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää ihmisille pitkälti kotiin, että he voivat mahdollisimman pitkään elää omassa tutussa ympäristössään.
Maaseutu ja sen jokainen kylä on pidettävä asuttuina. Uusia mahdollisuuksia maaseudulle on näköpiirissä. Kotimaisen elintarviketuotannon ja kotimaisten energialähteiden, kuten puun ja turpeen merkitys tulee kasvamaan. Metsän ja metsätuotteiden arvo ja merkitys ovat voimakkaassa nousussa. Esimerkiksi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden merkitys maailmanlaajuisesti on voimakkaassa kasvussa: kotimaiset viljatuotteet ja marjat ovat mitä mainioimpia terveystuotteita jo sinänsä ja erityisesti jatkojalostettuina.
Tuotannollisen toiminnan hajauttamisessa suurilta yrityksiltä alihankintaverkostoille, etätyössä matkailun kehittämisessä ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden hajautetussa tuotannossa ollaan vasta alkutaipaleella.
Tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisessä on ratkaisevan tärkeää, että perusrakenteet pidetään kunnossa: lapsiperheitä tuetaan, kouluverkosto pidetään kattavana, nuorisolla, aikuisilla ja vanhuksilla on riittävät harrastusmahdollisuudet, tiestö säilytetään kunnossa, kauppa- ja terveydenhuollon palvelut ovat riittävän lähellä ja modernit tietoliikenneyhteydet kaikkien saatavilla.
On pitkäjänteisen ja optimistisen maaseudun kehittämisvaiheen aika.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.