Kirjoituksemme yritysverotusta keventävän uudistuksen valmistumisesta (Keskisuomalainen 19.7.2004) on synnyttänyt tällä palstalla vilkkaan keskustelun. Yrittäjät Kari Tyni (29.7.2004) ja Tapio Rissanen (6.8.2004) sekä kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (9.8.2004) nostivat omissa kirjoituksissaan esiin havaitsemiaan uudistukseen sisältyviä ongelmakohtia.
Olemme saaneet päätöksen johdosta runsaasti viestejä myös muilta kansalaisilta eri puolilta Suomea. Lienee ymmärrettävää, ettemme voi vastata kaikkiin esitettyihin näkemyksiin yksityiskohtaisesti. Haluamme kuitenkin vielä perustella tehtyä ratkaisua useimmin esille nousseiden väitteiden osalta.
Rohkaisua tavoitellaan
Yritys- ja pääomaverouudistuksen tärkein tavoite on rohkaista suomalaisten yritysten kasvua ja työllistämistä. Siksi yhteisöverokantaa laskettiin kolmella prosenttiyksiköllä. Tämän johdosta verottaja vie jatkossa entistä pienemmän osan yrityksen tuloksesta. Vaikka huomioon otettaisiin osinkoverotuksen muutokset, yritykset ja yrittäjät jäävät satoja miljoonia euroja voiton puolelle, jos asiaa katsotaan verottajan näkökulmasta.
Osinkoverotuksen uudistamisen lähtökohta on hallitusohjelmassa. Sen mukaisesti Suomi luopuu yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Muutoksen taustalla on se, että nykyjärjestelmä (avoir fiscal) on parhaillaan EU:n tuomioistuimen tutkittavana. Monet EU-maat ovat jo luopuneet kyseisestä järjestelmästä.
Emme halunneet jättää yrityksiä ja yrittäjiä epämääräiseksi ajaksi epätietoisuuteen siitä, mitä osinkoverotukselle jatkossa tapahtuu. Autoverotuksen kohdalla näimme, miten käy, jos verojärjestelmää muutetaan vasta pakon edessä. Yritysverotuksessa on kysymys vielä paljon tärkeämmästä asiasta.
Lupaus pitää
Lupasimme hallitusohjelmassa toteuttaa osinkojen osittaisen kahdenkertaisen verotuksen niin että pk-yritysten ja niiden maksamien osinkojen verotus ei kiristy. Mielestämme hallituksen päätös toteuttaa tämän lupauksen. Listaamattomissa yhtiöissä osinkoja voi nostaa verovapaasti 90 000 euroon saakka, jos ne alittavat yhtiön nettovarallisuudelle lasketun yhdeksän prosentin tuoton. Jos osingot ylittävät 90 000 euron rajan, ylittävältä osalta 70 prosenttia osingoista luetaan saajalleen pääomatulona verotettavaksi.
Monet kirjoittajat ovat katsoneet, että 90 00 euron katto muodostaisi kynnyksen yrityksen kasvulle. Emme voi yhtyä tähän käsitykseen, sillä verovapaan kattorajan jälkeenkin osinkojen verotus on varsin lievää. Esimerkiksi 300 000 euron osingoista menee uudistuksen jälkeen veroa runsaat 41 000 euroa eli alle 14 prosenttia. Vaikka laskettaisiin sekä yrityksen että omistajayrittäjän verot, veroa menee paljon vähemmän kuin suurista ansiotuloista.
Yrittäjä on tähänkin asti voinut kasvattaa omia tulojaan parhaiten kasvattamalla yritystään. Näin on myös uudistuksen jälkeen. Jos verottaja vie osingoista yhden euron, yritykseen jää keskimäärin kolme-neljä euroa aiempaa enemmän. Yrittäjän harkittavaksi jää, miten hän nämä eurot käyttää.
Viittaamme myös siihen, että pörssiyhtiöiden maksamista osingoista 70 prosenttia luetaan saajalleen veronalaiseksi pääomatuloksi. Listaamattomien yhtiöiden yrittäjäomistajat saavat siis selvästi lievemmän verokohtelun kuin pörssiyhtiöiden osakkaat. Hallitus ei pitänyt kuitenkaan tarkoituksenmukaisena eriyttää osinkojen kohtelua aivan eri maailmoihin riippuen siitä, onko kyseessä pörssiyhtiö vai listaamaton yritys.
Odotettuja uudistuksia
Monet ovat kysyneet, kuinka hallitus suhtautuu yrittäjyyteen. Vastaus löytyy hallituksen päätöksistä. Julkisessa keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle esimerkiksi se, että yritysverouudistuksen yhteydessä päätimme myös lieventää yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua ja varallisuusveroa. Lisäksi jo viime syksynä päätimme arvonlisäveron alarajan tekemisestä liukuvaksi. Ensi vuoden budjetissa huojennuksen yläraja nousee vielä 20 000 eurosta 22 500 euroon. Näitä uudistuksia on odotettu yrittäjäkentällä pitkään.
Hallitus on varmasti valmis rakentavaan yhteistyöhön kaikkien tahojen kanssa tässä työssä. Esimerkiksi kaikkein pienimpien yritysten verotuksen muutokset näyttävät kaipaavan vielä lisäselvitystä.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
LAURI OINONEN
kansanedustaja,
Keuruu
AILA PALONIEMI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.