Sonera on ollut viime aikoina monien kielteisten uutisten ja kirjoitusten kohteena. Politiikoille se on ollut mitä mainioin jälkiviisauden kohde. Äänessä on ollut muun muassa tahoja, jotka äänestivät eduskunnassa hallituksen esityksen puolesta Soneran kansainvälistymisstrategia-asiassa. Hallituksen tulkinnan mukaan tässä yhteydessä annettiin lupa Saksan Umts-kaupoille.
Ovatkohan jälkiviisastelijat ajatelleet, miltä jatkuva arvostelu on tuntunut Soneran työtekijöistä, jotka ovat muutenkin joutuneet elämään epävarmuuden aikoja? Vaikka Umts-kaupat olivatkin todella katastrofaalisen suuri virhe, josta Lipposen II hallitus kantaa raskaan vastuun, turha jälkiviisauteen perustuva populistinen elämöinti ei vie asioita eteenpäin.
Sonera on yksi merkittävimmistä Keski-Suomessa toimivista valtakunnallisista ja kansainvälisistä yrityksistä. Se on Keski-Suomen toiseksi suurin IT-alan työllistäjä. Yhtiön palveluksessa on täällä noin 600 työntekijää. Näistä monet ovat nuoria ja naisia. Soneran palvelujen käyttäjiä on Keski-Suomessa kymmeniä tuhansia yksittäisiä henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä. Monet ovat myös yhtiön osakkeenomistajia.
Soneran toiminta on ollut Keski-Suomessa liiketaloudellisesti kannattavaa. Sen henkilöstömäärä on kehittynyt myönteisesti, koska yhtiö on sijoittanut Jyväskylään ja Vaajakoskelle runsaasti toimintoja, jotka palvelevat koko Suomen asiakkaita. Merkittävin syy valtakunnallisten toimintojen saamiseen on ollut paikallisjohdon aktiivisuus ja erinomainen työvoiman saanti.
Pidän erityisen tärkeänä alueellista tasapuolisuutta. On tärkeää, että Suomessa toimii teleoperattori, jonka palvelut ulottuvat syrjäisimpiinkin kyliin niin kiinteän kuin matkapuhelinverkonkin osalta. Valtion vastuu kyseisellä toimialalla on maamme tasapuolisen kehittämisen kannalta tärkeä. En pidäkään kannatettavana, että valtio luopuisi kokonaan Soneran osakkeista.
Helsingissä vietettiin äskettäin Pohjoismaiden neuvoston 50-vuotisjuhlia. Myös monilla muilla foorumeilla mietitään pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä. Neljä vuotta Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä toimineena voin suositella lämpimästi yhteistyön lisäämistä sekä yhteiskunnan että yritystoiminnan eri sektoreilla.
Sonera-Telia-fuusio on suuri mahdollisuus myös keskisuomalaiselle IT-alan osaamiselle. Paperiteollisuudessa Stora-Enso, pankkipuolella Nordea ja IT-puolella Tieto-Enator ovat olleet onnistuneita pohjoismaisia yritysratkaisuja. Ne osoittavat, että suomalainen osaaminen on huipputasoa.
Tieto-Enator on kansainvälistymisensä myötä vahvistunut myös Jyväskylässä. Soneralla on nyt sama mahdollisuus, kun yhtiön teknologiajohtajaksi nimettiin äskettäin Jyväskylässä opintonsa suorittanut Jyväskylän yliopiston tietoliikenteen osa-aikainen professori Veikko Hara.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.