Yrittäjyyden edistäminen on Matti Vanhasen hallituksen ohjelman keskeinen tavoite. Sillä pyritään parantamaan työllisyyttä. Suomen Yrittäjien (SY) tuoreen yrittäjäbarometrin mukaan pieniin ja keskisuuriin, eli pk-yrityksiin ollaan palkkaamassa noin 20.000 työntekijää ensi vuoden elokuuhun mennessä. Erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten määrä on nyt nousussa.
SY teki kyselyn elo-syyskuussa 3300:lle suomalaiselle pk-yritykselle. Kysely tehtiin kaikilta toimialoilta ja kaikkialta Suomesta. SY:n pk-yritysbarometri on perinteisesti ennustanut erityisen hyvin juuri työllisyyskehitystä.
Työministeriön ja Tilastokeskuksen viimeisimmät luvut kertovat myös työllisyyden paranemisesta, joten työllisyyskehityksessä on tapahtumassa positiivinen käänne. Talouden ja työllisyyden kasvu on perustunut kotimarkkinoiden kysynnän kasvuun, jota hallitus on tukenut veronkevennyksillään. Kotitalouksien luottamuksen ja kysynnän ylläpito on tärkeää, jotta työllisyys parantuisi edelleen.
Hallituksen monet toimet muun muassa verotuksen kehittämisessä ja yrittäjyyden politiikkaohjelmassa ovat luoneet edellytyksiä yrittäjyydelle ja työllistämiselle. Sukupolvenvaihdosten ja arvonlisäveron alarajan verohuojennus sekä ensi vuoden alussa voimaantuleva yritysverouudistus edistävät pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia. Paljon kritisoitu yritysverouudistus on kuitenkin edullinen peräti yli 90:lle prosentille pk-yrittäjistä.
Hallituksen tekemien uudistusten vaikutukset näkyvät nyt kyselyn tuloksissa investointien kasvuna ja uusien työntekijöiden palkkaamisena. Hallituksen on silti vielä ratkaistava muita pk-yritysten kasvua estäviä ongelmia, jotka liittyvät ammattitaitoisen työvoiman saantiin, rahoitukseen ja kilpailupolitiikkaan.
Perinteisen tavarantuotannon ja vientiteollisuuden työpaikat suurissa yrityksissä ovat globalisaation vuoksi vähentyneet. Suomessa palvelualoilta voidaan löytää työllistämismahdollisuuksia. Palvelualojen kehittäminen ja työvoimavaltaisten alojen tukeminen on seuraava askel hallituksen talouspolitiikassa. Työvoimavaltaisen alojen sivukuluja alennetaan vuoden 2006 alusta alkaen. Alennuksen on oltava mittava, jotta sillä olisi suuria työllisyysvaikutuksia.
Maltillisen ja pitkäkestoisen työmarkkinaratkaisun syntyminen on edellytys hyvän työllisyyskehityksen jatkumiselle ja työllisyystavoitteen saavuttamiselle. Työmarkkinajärjestöillä on aiempaa suurempi vastuu siitä, kuinka työllisyys Suomessa kehittyy. Hallitus on luvannut tukea työmarkkinaratkaisua veronkevennyksin. Hallitus on valmis myös joustamaan niiden aikataulusta hyvän ratkaisun vuoksi.
Hyvän työllisyyskehityksen edellytykset ovat nyt olemassa. Tästä eteenpäin tarvitaan vain lisää työtä tavoitteen saavuttamiseksi.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
AILA PALONIEMI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.