Vuoden sisällä tullaan järjestämään neljät vaalit: maaliskuussa eduskuntavaalit, kesäkuussa europarlamenttivaalit ja ensi vuonna kaksivaiheiset presidentinvaalit, joihin liittyy vielä puolueiden sisäisiä esivaaleja.
Äänestysaktiivisuus on laskenut koko ajan varsinkin nuorten ja keski-ikäisten keskuudessa. Vain "nukkuvien puolue" on kyennyt lisäämään äänimääräänsä. Tämä on huolestuttava kehityssuunta.
Toisaalta kansalaiset haluaisivat ottaa suoraan kantaa tärkeisiin perusasioihin, kuten ydinvoiman lisärakentamiseen ja Nato-jäsenyyteen. Kansanäänestysten järjestämistä on kuitenkin vastustettu vaalien paljoudella ja korkeilla kustannuksilla.
Nämä molemmat ongelmat ovat ratkaistavissa.
Suomi on edelläkävijä internetin käytössä, elektronisen rahan ja kaupan alalla sekä digitaalisen TV:n kehitystyössä. Lähivuosina on olemassa tekniset valmiudet myös äänestämiseen suoraan tietokoneen - tai siihen kytketyn laitteen - välityksellä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kansalaisten henkilökohtaisella älykortilla, joka olisi suojattu pankkikortin tapaan henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Kyseessä olisi perinteisiä ennakkoäänestyksiä (posti, koti, laitokset) ja varsinaista tietyissä paikoissa vaalipäivänä tapahtuvaa äänestystä täydentävä tapa.
Olen varma, että uusi vaihtoehto lisäisi äänestysaktiivisuutta huomattavasti. Myös suorat kansanäänestykset voisivat yleistyä, kun elektroninen äänestysmahdollisuus olisi kaikkien kansalaisten saatavilla. Samalla demokratiakin vahvistuisi.
PETRI NEITTAANMÄKI
Jyväskylä