Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yritys- ja pääomaverouudistukseksi 30. kesäkuuta 2004. Uudistuksen merkittävimmät muutokset ovat yhteisöverokannan lasku kolmella prosenttiyksiköllä, pääomaverokannan lasku prosenttiyksiköllä ja käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoiton verovapaus. Uudistukseen sisältyy yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen ja osittaiseen kahdenkertaiseen osinkoverotukseen siirtyminen. Yhteisö- ja pääomaverokanta eriytetään.
Yritysten verotusten suunta muuttuu ja nyt verotus kevenee staattisesti laskien yli 550 miljoonaa euroa. Kevennys koskee myös henkilöyhtiöitä ja maatilatalouksia. Uudistusta voidaan pitää .puolustuksellisena verouudistuksena., jolla vastataan kansainväliseen verokilpailuun. Suomen yhteisöverokannasta tulee toiseksi edullisin Irlannin jälkeen.
Uudistus todettiin eduskunnan käsittelyssä tarpeelliseksi ja välttämättömäksikin. Osinkoveron hyvitysjärjestelmä ei toimi sisämarkkinaoloissa, joissa rajat ylittävät osingot koko ajan kasvavat. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän yhteisösäädösten mukaisuus on parhaillaan EY-tuomioistuimessa. Suurta verouudistusta ei voida jättää riippuvaksi EY-tuomioistuimen päätöksestä, eivätkä yritykset voi elää sellaisessa epävarmuudessa.
Yritysten jakamattoman voiton verotuksen keventäminen kannustaa yrityksiä kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin. Juuri jakamattoman voiton verotukseen kohdistuu keskeisin verokilpailu. Lakiuudistuspakettiin sisältyy myös pitkään odotettu perintö- ja lahjaverolain huojennus sukupolvenvaihdostilanteessa. Esitys on eduskunnassa jo käsitelty ja se astuu voimaan takautuvasti tämän vuoden alusta. Mukana on myös merkittävä varallisuusverolain huojennus. Tässä yhteydessä ei linjattu varallisuusverotuksen poistamista kokonaan, mutta se on edessä.
Hyvin linjassa
Uudistuskokonaisuus on hyvin linjassa kansainvälisen verolainsäädännön kanssa. Yritysverokantoja lasketaan. Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot on monissa maissa säädetty jo meitä ennen verovapaiksi ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä on laajalti luovuttu.
Verouudistuksesta on käyty myös kriittistä keskustelua. Hyvä niin, sillä järjestelmän muutokseen sisältyy aina myös ongelmia. Eduskunnassa uudistusta parannettiin siten, että vakuutusyhtiöiden ja pankkien sijoitusomaisuusosinkojen veronalainen osuus alenee 75 prosenttiin, osuuspankkien sisäinen voitonjako tulee verovapaaksi, osakaslainojen maksuun tuli viiden vuoden siirtymäaika ja EU:n ulkopuolisten portfolio-osinkojen verotasoa laskettiin 25 prosentilla. Peitellyn osingonjaon verotuksen kiristyminen purettiin.
Hallituksen esityksessä lähdettiin osuuskuntien kohdalla siitä, että osuuspääoman korkotulot olisivat luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin niiden määrä ylittää verovuonna 1 500 euroa.
Asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin, että osuuskunnat rinnastettaisiin jaetun voiton käsittelyssä listaamattomiin osakeyhtiöihin. Perusteluina esitettiin muun muassa se, että erityisesti tuottajaosuuskunnat ovat liiketoimintaa harjoittavia yhteisöjä.
Valtiovarainvaliokunta piti tältä osin selvitystä tarpeellisena ja päätyi sen vuoksi selkeään lausumaan, jonka mukaan osuuskuntien voitonjaon verokohtelu tulee selvittää pikaisesti ja rinnastus on silloin pääsääntöisesti listaamattomat yhtiöt. Tarvittavien säädösmuutosten valmistelu tulee suorittaa niin, että mahdolliset säännösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2005 verotuksessa eli yhä aikaa uudistuksen kanssa.
Verolainsäädäntö käy kansainvälisesti jossain määrin monimutkaisemmaksi ja lyhytkestoisemmaksi. Uudistuksen vaikutuksia onkin nyt tärkeää seurata. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että yli 90 prosenttia osakeyhtiömuotoisista yrityksistä ja niiden omistajista sekä kaikki henkilöyhtiömuotoiset pk-yritykset voivat jatkaa yritystoimintaansa tämän uudistuksen jälkeen käytännössä muutoksitta ja nykyistä kevyemmällä verorasituksella.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
LAURI OINONEN
kansanedustaja,
Keuruu
AILA PALONIEMI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.