Huhtikuun 17. päivänä 2011 järjestetään eduskuntavaalit, joissa tehtävillä ratkaisuilla viitoitetaan Suomen tie pitkälle tulevaisuuteen. Uusi hallitus nimetään alustavien arvioiden mukaan toukokuun puolivälissä.
Keski-Suomen maakuntaa ajatellen nyt tehtävillä valinnoilla on erityisen suuri painoarvo. Tulevaan hallitusohjelmaan on saatava sisällytettyä Keski-Suomen kannalta merkityksellisiä hankkeita. Niitä on ajettava päättäväisesti jo nyt.
Kokoomuslainen Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson esitti vuodenvaihteessa omia näkemyksiään maakuntamme tilanteesta. Hänen mielestään Keski-Suomi pärjäisi hyvin viidellä kunnalla. Puolueena kokoomus on puolestaan ajanut valtakunnallisesti sadan kunnan mallia.
Tällaiset voimakkaaseen keskittämiskehitykseen perustuvat ajatukset on päättäväisesti torjuttava sekä Keski-Suomen että valtakunnan tasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa lähidemokratialla on erityinen arvonsa, ja se on säilytettävä myös jatkossa.
Keskittämiskehityksen sijaan tulevalla vaalikaudella on saatava aikaan suunnanmuutos aluepolitiikassa. Kansalaisilla pitää olla mahdollisuus työhön ja toimeentuloon omalla kotiseudullaan. Helsingin seudulla asuntojen hinnat ovat jo nousseet monien ulottumattomiin. Samaan aikaan muualla maassa niitä on jäänyt kokonaan tyhjilleen. Päällekkäisen infrastruktuurin rakentaminen tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.
Olisi sekä pääkaupunkiseudun että maakuntien väestön etujen mukaista, että voimakasta työpaikkojen ja väestön keskittymistä saataisiin hillittyä. Tulevalla vaalikaudella valtionhallinnon toimintojen hajasijoittamista Helsingistä maakuntiin on päättäväisesti jatkettava. Esimerkiksi Opetushallitus ja Tilastokeskus voitaisiin sijoittaa Keski-Suomeen.
Monissa Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, Britanniassa ja Hollannissa tilastovirasto sijaitsee muualla kuin pääkaupungissa. Neuchâtel, Newport ja Voorburg on havaittu Berniä, Lontoota ja Haagia paremmiksi sijaintipaikoiksi. Monialaisen yliopiston kotikaupunkina Jyväskylä kelpaisi näiden verrokkikaupunkien rinnalle hyvin.
Tilastokeskuksen alueellistaminen olisi ollut mahdollista jo tällä vaalikaudella, mutta tarvittavaa yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Sama koskee Opetushallitusta.
Jyväskylän yliopistolla on pitkät perinteet opettajankoulutuksessa ja viime vuosikymmeninä myös koulutuksen kehittämisessä sekä kotimaassa että ulkomailla, joten Suomen Ateena olisi mitä luonnollisin paikka Opetushallitukselle.
Valitettavasti jyväskyläläinen opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) ei ole saanut aikaan tarvittavia päätöksiä. Sen sijaan Virkkunen on kannattanut ainoana keskisuomalaisena kansanedustajana puoluetoverinsa valmistelemaa hätäkeskusuudistusta, jonka myötä Jyväskylän yksikkö lopetetaan vuoteen 2014 mennessä ja toiminta siirretään Vaasaan.
Alueelliseen kehitystasapainoon kuuluu oleellisesti myös toimivat liikenneyhteydet. Alemman asteisen tieverkoston ylläpitämiseen, perustienpitoon ja maakuntien kehityksen kannalta tarpeellisiin uusiin väylähankkeisiin, kuten Lahti-Jämsä -oikorataan, on varattava valtion budjetissa riittävät määrärahat.
Myös nopea laajakaistayhteys on ulotettava luvatusti koko maahan. Senkin toteutus on toistaiseksi ontunut, vetovastuun ollessa viestintäministeri Suvi Lindénillä (kok.).
Jatketaanko tällä tiellä myös seuraavat neljä vuotta, vai muutetaanko suuntaa, on huhtikuussa kansan käsissä.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.