Opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) vastasi 13.1.2005 yhdessä muiden keskisuomalaisten kansanedustajien kanssa 21.12.2004 tekemääni kirjalliseen kysymykseen "Teknistieteellisen tutkinnonanto-oikeuden myöntäminen Jyväskylän yliopistolle".
Kysymyksen ydinsisältö oli: "Mihin välittömiin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä teknistieteellisen tutkinnonanto-oikeuden myöntämiseksi Jyväskylän yliopistolle selvitysmies, professori Paavo Urosen esityksen mukaisesti, jotta koulutus päästään aloittamaan suunnitellusti syyslukukauden 2005 alussa?"
Konkreettisten päätösten sijaan Haatainen lupasi vastauksessaan vain uusia selvityksiä:
"Opetusministeriö käynnistää lähiaikoina kokonaisvaltaisen selvitystyön, jonka tuloksena pyritään saamaan tietoa siitä, miten teknillistieteellisen alan tutkimustoimintaa, koulutusrakenteita, painoaloja ja voimavaroja tulee kehittää tilanteessa, jossa alan opiskelijamäärien jatkuva lisääminen ei enää ole mahdollista. Selvitystyö pyritään saattamaan loppuun kuluvan vuoden aikana. Sen valmistuttua opetusministeriö valmistelee mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä teknillistieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi yliopistoissa."
Haataisen edeltäjä, Maija Rask (sd.), vastasi 27.9.2002 niin ikään keskisuomalaisten kansanedustajien samaa aihepiiriä käsitelleeseen, 6.9.2002 jätettyyn kirjalliseen kysymykseen:
"Opetusministeriö on käynnistänyt eduskunnan edellyttämän kokonaisselvityksen asettamalla johtaja Kari-Pekka Estolan (Nokia Research Center) tekniikan alan korkeakoulutuksen selvitysmieheksi kesäkuussa 2002. Selvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Toimenpiteitä teknillistieteellisen koulutusalan kehittämiseksi tullaan tarkastelemaan tämän jälkeen. Selvitysmiehen tehtävänä on arvioida tekniikan alan kehitysnäkymiä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ottamalla huomioon IT-alojen ja muiden tekniikan alojen kehittämistarpeet sekä tehdä ehdotuksia erityisesti IT-alan, mutta myös koko tekniikan alan koulutuksen kehittämisestä korkeakouluissa."
Ministereiden vastaukset osoittavat, ettei Jyväskylän yliopiston esitykseen ja koulutuksen toteutustapaan ole edes kunnolla paneuduttu.
Asia-argumentit Jyväskylän puolella
Jyväskylän yliopisto on jo vuodesta 1986 alkaen rakentanut järjestelmällisesti teknillistieteellistä koulutusta osana soveltavien luonnontieteiden kehittämisohjelmaa, joka on suuntautunut tietotekniikkaan, soveltavaan fysiikkaan, soveltavaan kemiaan ja ympäristöteknologiaan.
Tässä yhteydessä on perustettu noin 20 uutta professuuria ja rakennettu teknillistieteellisen koulutuksen edellyttämät toimitilat sekä laboratoriot. Tutkimuksen taso on korkea ja monipuolinen. Kyseessä olevat koulutusohjelmat vastaavat muiden yliopistojen vastaavia ohjelmia sisältönsä ja laajuutensa puolesta.
Teknisen alan koulutuksen aloittaminen lisäisi Jyväskylän yliopiston vetovoimaisuutta sekä parantaisi ja monipuolistaisi yliopiston mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön ja sitä kautta alueelliseen kehittämiseen. Teknisen alan yliopistollinen tutkimus ja koulutus parantaisivat maakunnan teollisen toiminnan edellytyksiä.
Opetusministeriölle on toimitettu Keski-Suomen maakuntaliiton, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n, Jyväskylän Teknologiakeskuksen, Keski-Suomen kauppakamarin, Keski-Suomen yrittäjien, Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan lausunnot, jotka kaikki puoltavat koulutuksen käynnistämistä Jyväskylässä, ja joista alan koulutuksen strateginen merkitys ilmenee.
Lisäksi opetusministeriölle on toimitettu Keski-Suomen tärkeimpien vientiyritysten haastatteluun perustuva muistio yritysten näkemyksistä oman henkilökuntansa koulutuksen, henkilökunnan rekrytoinnin sekä tutkimus- ja kehitystoimintojen näkökulmasta. Yritysten näkemyksiä on laajennettu 30 muun yrityksen haastatteluilla.
Keski-Suomen avainyritykset ja edellä mainitut tahot näkevät teknillistieteellisen koulutuksen strategisesti tärkeäksi Keski-Suomen kehittämisessä ja koulutuksen aloittamisen Jyväskylässä välttämättömäksi ja kiireelliseksi toimenpiteeksi.
Selkeä esitys
Jyväskylän yliopisto on tehnyt opetusministeriölle esityksen teknistieteellisen koulutuksen aloittamisesta jo lokakuussa 2002. Keski-Suomen elinkeinoelämän kanta koulutuksen tarpeesta on siis yksiselitteisen puoltava. Myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa koulutus on nimetty kärkihankkeeksi.
Jyväskylän yliopiston suunnitelma pohjautuu nykyisiin monitieteellisiin maisterikoulutuksen vahvuuksiin ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen sisältöihin. Se ei merkitse aloituspaikkojen lisäystä, ylikoulutusta eikä resurssien hajottamista. DI- ja TkT -tutkintojen sisällöissä on kehittämistarvetta, ja niiden määrässä on huomattava vaje asetettuihin valtakunnallisiin tutkintotavoitteisiin nähden.
Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on ollut uudistuvan, teollisuutta palvelevan koulutuksen toteuttaminen suuntaamalla nykyresursseja uudelleen ja hyödyntämällä Bologna-prosessia modernilla tavalla.
Koulutusta ei eriytetä omaksi tiedekunnakseen, vaan se kytketään jo olemassa olevien tiedekuntien osaamiseen pirstomatta toimivia tutkimus- ja koulutusrakenteita. Tämän mahdollistaa se, että nykyinen koulutus vastaa keskeisiltä osiltaan teknistieteellistä koulutusta.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on edistää Keski-Suomessa sellaisen teknistieteellisen osaamisen kompetenssipohjan kehittymistä, jonka avulla pystytään kytkeytymään kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistamaan yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
Näin ollen DI-koulutuksen aloittaminen tukisi Keski-Suomen osalta selvitysmies Jorma Rantasen edellyttämää innovaatiotoiminnan profiloitumista, selvitysmies Markus Koskenlinnan esittämää välittäjäorganisaatioiden tehostamista sekä Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän tavoitteita.
Nyt tarvitaan päätöksiä
Valtioneuvosto päätti 5.9.2002 antaa oikeuden suorittaa teknillistieteellisiä tutkintoja Vaasan yliopistossa 1.8.2004 alkaen. Päätös tehtiin ennen alussa mainitun opetusministeriön asettaman teknillistieteellisen koulutuksen selvitysmiehen Kari-Pekka Estolan työn valmistumista.
Estola päätyi selvityksessään 29.11.2002 siihen, ettei uusia opiskelupaikkoja ja tutkinnonantoyksiköitä tulisi lisätä diplomi-insinöörikoulutukseen.
Selvitysmiehen kannasta poiketen Lipposen II hallitus päätti kuitenkin 16.4.2003 viime töikseen antaa Vaasan lisäksi myös Turun yliopistolle diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeuden.
Sen sijaan Jyväskylän yliopiston osalta valtioneuvosto ei ole toistaiseksi kyennyt tekemään myönteistä päätöstä, vaikka hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmän itse 26.11.2003 asettaman, selvitysmies, professori Paavo Urosen 24.8.2004 antamassa selvitysraportissa todetaan yksiselitteisesti: "Jyväskylän yliopistolle annetaan oikeus kouluttaa diplomi-insinöörejä toisen vaiheen ohjelmilla esitetyn suunnitelman pohjalta kuitenkin siten, että tutkintotavoite alennetaan 50:een ja pääaineet ovat informaatiotekniikka ja teollinen fysiikka mukaan luettuna nanoelektroniikka."
Uronen on ymmärtänyt edellä kerrotun perusteella sen, mitä opetusministerit Rask ja Haatainen eivät.
Jyväskylän yliopiston hanketta ei tule kytkeä siihen kuulumattomiin osakokonaisuuksiin. Myöskään uusia lisäselvityksiä ei tarvita. Hallituksen on lopetettava opetusministeriön harjoittama Keski-Suomen kehitystä jarruttava toiminta. Verovaroilla on saatava tehdä myös Keski-Suomessa järkevää kehittämistyötä. Tutkintoasetukset eivät saa olla tälle esteenä.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.