Julkisten ja yksityisten rakennusten homeongelmista on keskusteltu vuosikausia, mutta ongelman syitä ja vastuullisia tahoja on eritelty harvemmin.
Monien rakennusten valmistumisaikataulut suunnitellaan usein liian kireäksi. Urakoita ketjutetaan aliurakoitsijoille, jolloin vastuut laadusta jäävät epäselviksi. Rakenteisiin jää kosteutta, kun työvaiheesta toiseen kiirehditään aikataulun mukaisesti - usein liian nopeasti. Samoin kalusteet, jotka aiheuttavat uutuuttaan jopa vuodenkin ajan allergisille hengitystieongelmia, tilataan ja valmistetaan vasta viimetipassa. Esimerkkinä tällaisesta on Jyväskylässä rakennettu poliisi- ja oikeustalo, jossa homeongelmat tulivat ilmi jo aivan ensimmäisinä toimintakuukausina.
Kosteusongelmien lisäksi myös suunnitteluvirheestä, kiireestä ja huolimattomuudesta johtuneet rakennusvirheet ovat yleistyneet. Tästä on esimerkkinä Jyväskylän messukeskuksen katon romahtaminen, joka olisi voinut pahimmillaan johtaa satojen messuvieraiden kuolemaan.
Kireät aikataulut aiheuttavat rakennuskohteen laadun lisäksi ongelmia usein kovan kilpailutuksen kautta valituille projektien toteuttajille, jotka joutuvat työskentelemään kovien paineiden alla. Tämä aiheuttaa stressiä työntekijöille ja työnjohdolle ja lisää siten varomattomuutta. Viime vuonna rakennustyömailla sattui ennätysmäärä kuolemaan johtaneita työtapaturmia.
Miksi tällaisiin ylilyönteihin sitten syyllistytään? Kuka on vastuussa rakennussuunnittelu, -valvonta ja toteutusvirheistä? Miksi valvonta ja valvojien kontrolli on pettänyt? Vastuu olisi ulotettava myös henkilötasolle, jos selviää, että laiminlyöntejä on ilmennyt. Valitettavasti korjausremontissakin usein epäonnistutaan. Usein asialla on sama korjaaja ja valvoja, kuin rakentamisenkin yhteydessä.
Sijoittajien näkökulma on selvä: ne haluavat investointinsa tuottamaan mahdollisimman pian. Asian toinen puoli on se, että ajatellen koko rakennuksen yleensä 50-100 vuoden elinkaarta muutaman kuukauden viiveellä ei pitäisi olla sijoitetun pääoman mielessä suurtakaan merkitystä, jos sitä kautta saadaan aikaan moitteetonta jälkeä. Sitä vastoin hätäilystä aiheutuvat ongelmat rakennuksen käyttäjille, asukkaille, työntekijöille ja asiakkaille voivat olla elinikäisiä.
Monet rivitaloyhtiöt ja pientalojen ostajat ovatkin joutuneet taloudelliseen ahdinkoon ilmenneiden homevaurioiden vuoksi. Toteutetut tai edessä olevat homevaurioremontit rasittavat kohtuuttomasti myös monien Keski-Suomen kuntien, kuten Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Saarijärven, Korpilahden ja Jämsän taloutta.
Pahinta on, että usein akuuttia remontin tarvetta ei edes tunnusteta tai sitä siirretään, jolloin esimerkiksi monissa lastentarhoissa ja kouluissa niin oppilaat kuin muukin henkilökunta altistuvat hengitystiesairauksiin, jotka voivat pahimmillaan johtaa jopa elinikäisiin sairauksiin. Tällaisia henkilöitä on Keski-Suomessakin jo paljon.
Mielestäni on suorastaan edesvastuutonta altistaa ihmisiä - ja erityisesti asiasta kokonaan tietämättömiä pieniä lapsia - tällaisille sairauksille, jos ongelmat ovat vastuullisten tahojen tiedossa.
Kyseessä ei pitäisi olla valtakunnan tason ohjeiden puutteesta, koska rakentamisessa ja peruskorjaamisessa on myös onnistuttu. Asiaan on kuitenkin nyt ilmeisesti tartuttava uudella lainsäädännöllä, jotta ihmiset eivät joutuisi kärsimään viranomaisten törkeistä laiminlyönneistä.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.