Presidentinvaalien ehdokasasettelu alkaa olla selvillä. Myös istuva tasavallan presidentti Tarja Halonen on asettumassa ehdolle. Hän nauttii melkoista suosiota, jonka yhtenä tekijänä on ollut hänen toimintansa avoimuuden puolesta. Hän on vaatinut avoimuutta jopa salassapidettävien rikostutkintakysymysten, kuten myös Stasin arkistojen, tutkinnan osalta.
YLE:n Lauantaiseurassa 14.9.2002 Halonen totesi vuodon seurauksena julkisuuteen tulleesta Suojelupoliisin Stasi-esitutkinnasta: .Suomessa eletään nyt avoimuuden aikaa, ja on parasta, että kaikki asiat käsitellään voimassaolevien julkisuussäännösten mukaisesti ja pyritään elämään sen totuuden kanssa, mikä tulee..
Koska Suomessa eletään avoimuuden aikaa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että presidenttiehdokkaat selvittäisivät kansalaisille menneisyyttään sen ohella, miten esille nousevat yksityiselämänkin asiat. Kansalaisten on tiedettävä, ovatko ehdokkaat rehellisiä Suomen kansalaisia, jotka ovat toimillaan edistäneet maamme itsenäisyyden vahvistamista, oikeusvaltion puolustamista, kansalaisten hyvinvointia ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Esille tulleiden tietojen valossa tiedetään, että nuoren polven poliitikot ja erityisesti sosialidemokraatit harjoittivat läheistä ja aktiivista kanssakäymistä DDR:n Helsingin edustuston virkailijoiden, myös Stasin avustajien kanssa.
Presidentti Halonen oli itse 1970 perustetun .Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi. -elimen varapuheenjohtaja. Komitea oli asiantuntijoiden mukaan Stasin rahoittama operaatio DDR:n tunnustamiseksi. Stasilla oli tapana tehdä ei-kommunistisista kontaktihenkilöistä rekisterit ja merkitä näihin rekistereihin myös sivullisten nimiä.
DDR:n tunnustamiskomitean varapuheenjohtaja oli yksi keskeinen Suomen ja DDR:n yhteistyön harjoittajista. Suojelupoliisin suorittaman Stasi-tutkinnan surkuhupaisan historian, ja etenkin Halosen omien sen aikana esittämien kannanottojen valossa, olisi oikeusvaltion ja avoimuuden kannalta välttämätöntä, että myös hän itse avoimesti kertoisi oman DDR-yhteistyönsä laajuudesta, kontakteistaan ja merkityksestä.
Kuinka monta kertaa hän osallistui Stasin kutsumana Itämeren Rauhanviikoille, vieraili DDR:ssä, kuka matkat maksoi ja kuinka usein hän tapasi itäsaksalaisia? Milloin hän lopetti itäsaksalaisten diplomaattien tapaamiset? Miksi hän katsoi, että Suomen olisi tullut yksipuolisesti tunnustaa DDR, mikä olisi kaiketi tuolloin merkinnyt suhteiden katkeamista Saksan liittotasavaltaan ja asettumista DDR:n autoritäärisen ja demokratiaa polkevan yhteiskuntajärjestelmän legitimoimisen kannalle?
Presidentti Halosella on myös moraalinen velvollisuus vastata näihin kysymyksiin, koska hän on Suojelupoliisin yhtenä keskeisistä valvojista saanut tietoja muista suomalaisista henkilöistä, joiden on epäilty olleen yhteistyössä DDR:n salaisen poliisin Stasin kanssa.
PETRI
NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.