Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi äskettäin moitteita hätäkeskusuudistuksesta sisäministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Hätäkeskuslaitokselle. Jonkka on seurannut uudistuksen toteuttamista oma-aloitteisesti vuosien ajan.
Hätäkeskusuudistus käynnistettiin vuonna 2001. Kunnalliset hätäkeskukset, poliisihätäkeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto yhdistettiin ja siirrettiin valtion ylläpitämiin hätäkeskuksiin. Tavoitteena oli, että hätäkeskuksissa olisi ympäri vuorokauden riittävästi henkilöstöä, jotta hätäkeskuspalvelut voitaisiin taata koko väestölle ajankohdasta riippumatta.
Oikeuskanslerin mukaan uudistusta johdettiin ja seurattiin alkuvaiheessa liian heikosti. Jonkan mielestä uudistus olisi pitänyt ajaa sisään perusteellisesti ja seurannan olisi pitänyt olla tiukkaa. Päätöksen mukaan Hätäkeskuslaitos palveli ihmisiä lain puitteissa, vaikka toiminta yksittäisissä hälytystilanteissa on antanut aihetta arvosteluun. Jopa ihmishenkiä on saatettu menettää.
Arvostelu ei vielä kohdistunut uudistuksen viimeisimpään vaiheeseen, jolla hätäkeskusten määrä on päätetty vähentää nykyisestä viidestätoista kuuteen vuoteen 2015 mennessä. Uudet hätäkeskukset sijoittuisivat pääosin nykyisten kokoomusministereiden kotikuntiin. Jyväskylä on tästä poikkeus. Keski-Suomen hätäkeskus siirrettäisiin Vaasaan.
On selvää, että tämän päätöksen toimeenpano, jota keskisuomalaiset hallituspuolueiden edustajat kannattivat eduskunnassa suoritetussa äänestyksessä 24.6.2010 aiemmasta kovasta metelöinnistään huolimatta, pahentaisi tilannetta entisestään.
Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) on puolustanut uudistusta ja sanonut, että jopa yksikin hätäkeskus riittäisi Suomeen.
Hätäkeskusten toiminnan laaja-alaisuuden ja paikallistuntemuksen merkityksen tiedostava henkilöstö on ollut asiasta ymmärrettävästi huolissaan. Henkilöstö ei ole myöskään osoittanut minkäänlaista halukkuutta muuttaa uusien toimipaikkojen alueelle, jotka sijaitsevat jopa satojen kilometrien päässä nykyisistä.
Suuttumusta on lisännyt se, ettei valtion tuottavuusohjelmaan kuuluvien säästötavoitteiden lisäksi ole esitetty mitään toiminnallisia perusteita näin radikaalille hätäkeskusten määrän vähentämiselle. Myös kansalaiset ovat olleet huolissaan omasta turvallisuudestaan.
Oikeuskanslerin moitteet on otettava vakavasti. Hätäkeskusuudistuksen viimeinen vaihe on valmisteltava uudelleen. Toimipaikkojen määrä tulee säilyttää nykyisellään. Asia on kirjattava uuteen hallitusohjelmaan.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.