Kiinnostus osuustoimintaa kohtaan on lisääntynyt viime aikoina muutaman hiljaiselon vuoden jälkeen. Osuuskuntamuotoisella yrittämisellä on mahdollista edistää menestyksekkäästi alueellista ja paikallista osaamista ja innovatiivisuutta toimiviksi liike-ideoiksi. Osuuspankit ja S-ryhmä ovat malliesimerkkejä valtakunnalliseksi kasvaneista toimivista ja menestyvistä osuuskunnista.
Osuustoiminta on jäsenten vapaaehtoista oman ja yhteisen taloudellisen hyvinvoinnin hyväksi tehtävää työtä. Jokaisella, joka käyttää osuuskunnan palveluksia hyväkseen, ja joka on valmis hyväksymään jäsenyyden asettamat velvoitteet, on mahdollisuus liittyä osuuskunnan jäseneksi.
Osuustoiminnan periaatteita ovat yhteistyö, yhteisöllisyys, omatoimisuus, avoimuus, rehellisyys ja vastuullisuus. Ne ovat arvoja, jotka jo lähtökohtaisesti tarkasteltuna ovat hyvin tärkeitä suomalaisille ja koko yhteiskunnallemme.
Osuuskunnat ovat demokraattisia organisaatioita. Niiden asioita hoitavat henkilöt, jotka on valittu tai nimetty jäsenten hyväksymällä tavalla ja jotka ovat tilivelvollisia jäsenille. Perusosuuskuntien jäsenillä on yhtäläinen äänioikeus (yksi jäsen, yksi ääni) ja mahdollisuus osallistua osuuskuntiaan koskevien päätösten tekoon.
Suomessa osuustoiminnan käynnistäjänä pidetään Hannes Gebhardia, jonka aloitteesta perustettiin vuonna 1899 Pellervo-seura. Sortovuosien aikana yhdessä yrittäminen merkitsi vähävaraisille suomalaisille mahdollisuutta auttaa itseään yhteistyötä tekemällä.
Tänä päivänä osuuskuntien jäsenmäärä ylittää jo väkilukumme, sillä täysi-ikäiset suomalaiset ovat jäsenenä useammassa kuin yhdessä osuuskunnassa.
Helsingissä 13.4.2005 järjestetyillä Pellervon päivillä toivottiin mahdollisimman nopeasti parannuksia yritys- ja pääomaverotuspakettiin.
Tämän vuoden alusta voimaan tulleessa verouudistuksessa listaamattoman osakeyhtiön osingot säädettiin verovapaiksi 90 000 euroon saakka. Osuuskunnan maksamien osuuspääoman korkojen verovapausraja jäi 1 500 euroon. Osuuskunnissa on ollut vaikea ymmärtää, miksi verouudistuksessa yrittäjyys rinnastettiin ensisijaisesti osakeyhtiöön, jolle annettiin veroedut.
Osuuskunnat ovat yrittäjyyttä siinä kuin osakeyhtiötkin. Osuustoiminnan oikeudenmukaisella verokohtelulla edistetään myös suomalaista omistajuutta. Tämä asia on saatettava pikaisesti kuntoon.
Maailmantalouden muutokset ulottuvat nykyään kaikkialle. Globaalissa taloudessa menestyminen edellyttää jatkuvan kilpailukyvyn kehittämistä panostamalla muun muassa koulutukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen.
Osuustoiminnan "uudelleen löytyminen" on tärkeää juuri nyt, kun monet eri tekijät vinouttavat Suomen aluekehitystä. Osuustoiminnallinen yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden paikallisen ja alueellisen taloudellisen vireyden kohottamiseen.
Sosiaalisuus, jäsenten tasa-arvoinen rooli ja menestyminen tekevät osuustoiminnasta erinomaisen toimintamallin alati muuttuvassa maailmassa myös tulevaisuudessa.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
(kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.