Ruotsin pääministeri Göran Persson ilmoitti viime sunnuntaina, että sosialidemokraattisen puolueen johto päättää jo kesäkuussa, minkä kannan se ottaa Ruotsin mahdolliseen jäsenyyteen Euroopan talous- ja rahaliittossa (Emussa). Ruotsin Emu-työryhmä jättää raporttinsa toukokuun puolivälissä. Perssonin on arveltu suosittevan Ruotsin jäämistä Emun ulkopuolelle ainakin “ensimmäisessä vaiheessa”.
Tieto Ruotsin Emu-ratkaisun aikaistumisesta tulee varmasti tervetulleena kaikille niille, jotka ovat halunneet tietää Ruotsin päätöksen sisällön ennen kuin ovat olleet valmiita ottamaan kantaa Suomen mahdolliseen liittymiseen Emuun. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, milloin keskustan tulisi järjestää ylimääräinen puoluekokous Emusta.
Ruotsin ratkaisun aikaistuttua keskustalla on käytettävissään jo kesäkuussa kaikki tarvittavat tiedot - myös hallituksen selonteko ja professorityöryhmän raportti - oman Emu-kannanottonsa pohjaksi. Tästä syystä ylimääräinen puoluekokous tulisi järjestää kesä-elokuussa. Tätä pidemmälle ratkaisua ei ole syytä lykätä, sillä päätöksellä alkaa olla jo kiire. Mitä pidemmälle hallituksen Emu-valmistelujen annetaan rauhassa edetä, sitä suuremmaksi todennäköisyys Suomen liittymisestä Emuun kasvaa.
Valtionvarainministeri Sauli Niinistön mielestä Suomen eduskunnan tulisi tehdä myönteinen Emu-päätös jo alkuvuodesta 1998. Emuun “ensimmäisessä vaiheessa” mukaan tulevista maista on tarkoitus päättää EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa toukokuun alussa 1998. Hallituksen Emu-valmistelut ovat edenneet loppuvuoteen 1997 mennessä niin pitkälle, ettei vuoden loppupuolella otettavalla kannanotolla pystytä enää täysipainoisesti vaikuttamaan hallituksen suunnitelmiin.
Jos keskusta ottaisi kielteisen kannan Emuun mahdollisimman pian - kuten puolueen Pohjois-Pohjanmaan piiri on esittänyt -, myös hallituksen sisäisen opposition paineet nostaa profiiliaan tässä kysymyksessä nousisivat. Vihreissä, Vasemmistoliitossa ja sosialidemokraateissa on runsaasti Emua vastustavia kansanedustajia, joiden äänestäjät edellyttävät edustajiaan myös toimimaan näkyvästi näkemystensä puolesta. Vasemmistoliitossa liikehdintää on jo havaittavissa. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Helle esitti 7. huhtikuuta Suomen jäämistä “ensimmäisessä vaiheessa” Emun ulkopuolelle.
Jos myös keskusta alkaa ajoissa esiintyä äänekkäästi Emua vastustavana voimana, hallituksen Emu-kriitikoiden olisi meneteltävä samoin. Tämä puolestaan johtaa siihen, että hallituksen sisäinen työskentely vaikeutuisi ja saattaisi parhaimmassa tapauksessa johtaa hallituksen luopumaan koko järjettömästä Emu-suunnitelmastaan. Luopuminen olisi Suomen etujen mukainen ratkaisu.
Suomen sosialidemokraatit päättävät omasta Emu-linjastaan 24. syyskuuta järjestettävässä puoluevaltuuskunnan kokouksessaan. Jos keskustan Emu-kanta olisi määriteltynä ennen SDP:n kokousta, se voisi vaikuttaa täysipainoisesti myös heidän kannanottojensa sisältöön. Sosialidemokraateista noin puolet vastustaa Suomen liittymistä Emuun, joten keskustan kielteinen Emu-kanta kannustaisi myös heitä toimimaan sen puolesta, että SDP luopuisi Suomen ajamisesta Emuun. Joka tapauksessa Suomen jääminen Emun ulkopuolelle edellyttää sitä, että myös osa sosialidemokraateista asettuu vastustamaan Suomen liittymistä siihen.
Koska Suomella ei ole juridista varaumaa Emun ulkopuolelle jäämiseen pitkällä aikavälillä, on tärkeää että keskusta toimii puolueena täysipainoisesti sen puolesta, että Suomi jää muiden Pohjoismaiden tavoin Emun ulkopuolelle ainakin “ensimmäisessä vaiheessa”. On nimittäin mahdollista ettei Emua “ensimmäisen vaiheen” jälkeen enää laajennetakaan vaan unionissa keskitytään integraation laajentamiseen.
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä