Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudessa annettu laki (361/1983) asettaa vanhemmille selkeästi ensisijaisen oikeuden ja velvollisuuden lastensa hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tämän tulee olla lähtökohtana myös nuorisotyössä.
Usein syntyy kuitenkin tilanteita, joissa huoltajat tarvitsevat lapsen hoidossa ja kasvatuksessa ulkopuolista apua ja tukea. Tarve on yleensä sitä suurempi tai ainakin helpoimmin osoitettavissa, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Yhteiskunnan kasvatus- ja hoitopalveluja kohdennetaankin eniten juuri alle kouluikäisille lapsille.
Tuen tarve jatkuu vielä pitkään koulun aloittamisen jälkeenkin. Erityisesti tätä tukea tarvitsevat pienet koululaiset ja heidän vanhempansa. Pienille koululaisille tulisikin osoittaa riittävästi ohjattua, virikkeellistä ja turvallista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tätä toimintaa opetusministeriö tukee tänä vuonna 2,5 miljoonalla markalla ohjaamalla avustukset suoraan toiminnan järjestäjille, joita ovat useat erilaiset yhdistykset ja järjestöt.
Pienten lasten ja pienten koululaisten ohella vanhempiensa ja muiden aikuisten tukea tarvitsevat nykyistä enemmän myös varhaisnuoret. Erityisesti tukea tarvitsevat ne nuoret, jotka ovat jääneet tai jäämässä työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Vaarana on näiden nuorten syrjäytyminen yhteiskunnasta. Monet heistä kärsivät jo nyt vakavista elämänhallinnan vaikeuksista. Tämä näkyy ehkä selvimmin nuorten väkivaltaisena käyttäytymisenä ja alaikäisten lisääntyvänä alkoholinkäyttönä.
Ongelmaa on pyritty useissa kaupungeissa ratkaisemaan tiukennetuilla järjestyssäännöillä. Pelkästään lainsäädännöllisin tai viranomaistoimenpitein ei lasten ja nuorten ongelmia kuitenkaan saada poistetuksi. Lainsäädäntömme on pääosin kunnossa, mutta lapsen ja perheen asenteisiin vaikuttaminen vaatii pitkäaikaista ja laajaa arvokeskustelua ja erityisesti huoltajien vastuuta.
Tehokas nuorisotyö on hyvä keino tukea vanhempia heidän kasvatustyössään. Hyvällä yhteistyöllä voidaan parantaa mahdollisuuksia huolehtia nuorista ja näin tukea heidän kasvuaan ja osallisuuttaan. Yhteistyötä tarvitaan vanhempien ja nuorisotyön välisen yhteistyön lisäksi nuorisotyön eri muotojen ja toimijoiden välillä. Lisäämällä yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon, koulutoimen, poliisitoimen ja seurakuntien sekä useiden eri vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten sekä urheiluseurojen välillä voidaan pienilläkin resursseilla tarjota nuorille virikkeellistä huolenpitoa ja toimintaa.
Tällainen monipuolinen nuorisotyö luo myös osaltaan perusteet tasapainoisempaan alueelliseen kehittämiseen ja vähentää näin nuorten tarvetta muuttoon tutulta kotiseudultaan kasvukeskuksiin, joissa nuorten ongelmat usein kärjistyvät. Nuorten eriarvoistumisen välttämiseksi on nuorisotyön resurssit kyettävä tulevaisuudessa nykyistä paremmin turvaamaan.
Arkkipiispa Jukka Paarma toi Helsingissä 8.2. pidetyssä piispainkokouksessa esille huolensa nuorisotyön voimavarojen riittävyydestä. Hän vaati Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta enemmän huomiota nuorten maailmaan ja heidän ongelmiinsa. Hänen mukaansa nuorisotyön- ja työntekijöiden arvostus ei kaikkialla kirkossa ole riittävä. "Kun juuri tämä työmuoto on vaativimpia ja vaikeimpia, me tarvitsemme siihen parhaat mahdolliset voimat. Tarvitsemme hyvin koulutettuja nuorisotyöntekijöitä, jotka osaavat tehdä työtä nuorten parissa niillä työkaluilla, joita välttämättä tarvitaan: taidolla ja sydämellä", Paarma sanoi.
Arkkipiispan vaatimus huomion kiinnittämisestä nuorten maailmaan ja heidän ongelmiinsa on ajankohtainen yleisemminkin yhteiskunnassamme.
Nuorisotyöhön eivät tämän päivän yhteiskunnassa vallitsevat kovat tulosvastuun arvot ja vaatimukset sovellu. Nuorisotyö vaatii tekijältään, kuten Martti Lindqvist Kuopion neuvottelupäivillä totesi, ennen kaikkea nöyryyttä ja armeliaisuutta. Samalla nuorisotyöltä vaaditaan myös kovuutta ja rohkeutta. Nuorille tärkeitä asioita ja nuorten näkökulmaa on tarvittaessa myös vahvasti puolustettava. Taloudelliset resurssit luovat puitteet tehtävälle työlle, mutta talouttakin tärkeämpää on kyetä säilyttämään työn todelliset päämäärät ja arvot.
Nuorisotyön arvostus on nostettava sille kuuluvaan asemaan. Nuorison parissa työskentelevien työntekijöiden riittävä arvostus on myös jatkossakin edellytys parhaiden voimien saamiseen nuorisotyöhön ja tässä työssä jaksamiseen.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
Jyväskylä