Julkisuudessa on käyty viime viikkoina värikästä keskustelua Suomen Keskustan työreformin ympärillä. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta työreformia kohtaan esitetty kritiikki on ollut mielestäni asiatonta.
Keskusta päätti äskettäin ottaa työreformi-asiakirjastaan runsaan painoksen, jotta jokainen asiasta kiinnostunut suomalainen voisi saada selville, mitä välttämättömiä yhteiskunnallisia uudistuksia keskusta pyrkii työreformillaan toteuttamaan. Asiakirjoille onkin ollut laajaa kysyntää. On kuitenkin selvää, että valta-osa kansalaisista joutuu seuraamaan työreformikeskustelua julkisuuden kautta. Siksi siitä nytkin muutama sana.
Työreformin ympärillä käyty keskustelu on painottunut lähes kokonaisuudessaan yhteen uudistusehdotukseen - paikallisen sopimisen lisäämiseen. Tämän ehdotuksen on nähty johtavan milloin isäntävallan lisääntymiseen työpaikoilla, milloin paluuseen 30-luvulle, milloin naisten aseman heikkenemiseen. Aivan kuin kaikki yhteiskuntamme ongelmat tulisivat riippumaan siitä, toteutuuko keskustan työreformi vai ei!
Keskusta on tehnyt työreformissaan oman ehdotuksensa paikallisen sopimisen kehittämiseen, ja tästä asiasta neuvotellaan aikanaan kolmikannassa - hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kesken - toteutetaanko esitys vaiko ei. Keskusta ei siis sanele yksin mitään, jos se on seuraavassa hallituksessa, vaan puolue kannattaa kolmikantaa, jolla on tuoreimman mielipidetutkimuksenkin mukaan laaja kannatus kansan keskuudessa.
Valitettavasti työreformin muu sisältö on jäänyt julkisuudessa vähemmälle huomiolle. Työreformihan koostuu joukosta uudistusehdotuksia, joilla pyritään siihen, että mahdollisimman moni suomalainen voisi saada työtä ja toimeentuloa. Työreformilla pyritään myös siihen, että kansalaisten työnteon ja vapaa-ajan välinen suhde olisi kestävällä pohjalla. Nykyisinhän hyvin monet ihmiset ovat liiallisen työtaakan uuvuttamia, kun taas suuri osa kansalaisista on edelleen kokonaan vailla työtä.
Mielestäni työreformin tärkeimmät osat ovat yrittämiseen liittyvän byrokratian purkaminen ja työn antamisen kannustaminen. Työreformissa mm. ehdotetaan, että työnantajien välillisiä työvoimakustannuksia alennettaisiin alle 10.000 mk:n palkkaluokassa porrastetusti siten, että työnantajakulut alenisivat 4500-5499 mk:n palkkaluokassa nykyisestä tasosta jopa 80%, 5500-6499 mk:n palkkaluokassa 50% jne. Lisäksi keskusta ehdottaa, että eläke- ja vakuutusmaksut sekä ennakonpidätykset voitaisiin hoitaa "yhdelle luukulle" työnantajakortilla. Ymmärtääkseni yrittämisen edellytykset ja yritysten mahdollisuudet työllistää ihmisiä paranisivat oleellisesti, jos em. uudistukset toteutettaisiin.
Toki keskustalla on muitakin tavoitteita kuin työreformi - esimerkkeinä mainittakoon alueellisen kehitystasapainon turvaaminen, perhepolitiikassa kotihoidontuen säilyttäminen ja sen edelleen kehittäminen, maaseudun elävänä säilyttäminen, opiskelijoiden aseman vahvistaminen sekä Suomen itsenäisyyden säilyttäminen ja sen kaikinpuolinen vahvistaminen. Toivottavasti myös näistä asioista päästään ennen vaaleja keskustelemaan ja vertailemaan puolueiden näkemyksiä. Nyt on keskustelun, ja vaalien jälkeen toiminnan aika!
PETRI NEITTAANMÄKI
varapuheenjohtaja
Keskustan Keski-Suomen piiri