Yhdistyneen Jyväskylän väkiluku kasvoi vuodenvaiheessa jo lähes 131 000 asukkaaseen. Valtakunnallisessa vertailussa sijoitumme tällä lukemalla seitsemänneksi. Olemme kansainvälistynyt kaupunki, jossa on edustettuna 113 kansalaisuutta, yli 3000 ulkomaalaista.
Olemme myös koulutuskaupunki. Jyväskylän yliopistossa on lähes 16 000, ammatillisessa koulutuksessa 6 500 ja ammattikorkeakoulussa 7 500 opiskelijaa. Lisäksi perusopetusoppilaita on noin 12 000 ja lukio-oppilaita 2 900.
Jyväskyläläiset ovatkin keskimääräistä koulutetumpaa väkeä. Yli 15-vuotiaista jonkun tutkinnon on suorittanut 73,4 prosenttia, kun koko maassa vastaava lukema on 66,2. Korkea-asteen koulutus on lähes kolmasosalla jyväskyläläisistä (32,4), kun koko maassa osuus on 27,3 prosenttia.
Valitettavasti tästä huolimatta vuodenvaihteessa vailla töitä oli 8200 kaupunkilaista eli 12,8 prosenttia työvoimasta.
Työpaikkoja meillä on yhteensä noin 62 200, joista 600 jakautuu alkutuotantoon, 14 700 jalostukseen ja 46 900 palveluammatteihin.
Suurimmat julkiset työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Jyväskylän yliopisto, Luonetjärven varuskunta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Suurimmat yrityksemme ovat Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt, Keskimaa Osk, ISS Palvelut Oy, Moventas-konserni, Itella Oyj sekä Lassila & Tikanoja Oyj.
Jyväskylässä asuu paljon myös lapsiperheitä. Kaupungissamme on 4 000 päivähoitopaikkaa ja 800 perhepäivähoitopaikkaa. Tämä luo hyvät edellytykset tulevaisuudellemme.
Myös Jyväskylä-mitalilla äskettäin palkittu professori Erkki Laatikainen ilmaisi tyytyväisyytensä Jyväskylän nykyiseen kehitykseen ja kertoi samalla visioistaan, miten Jyväskylä kasvaa vielä isommaksi ja merkittävämmäksi.
Laatikaisen mielestä tällaisia tulevaisuuden hankkeita ovat esimerkiksi Jyväskylän ratapihan kattaminen ja rakentaminen, oikorata Jämsän kautta Helsinkiin ja keskeneräisten arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmien toteuttaminen.
Näin on. Samalla kun huolehdimme hyvin vanhusväestön, lapsiperheiden ja opiskelijoiden palveluista, Jyväskylän on panostettava myös uuteen infrastruktuuriin.
Keskisuomalaisten päättäjien on puolestaan huolehdittava siitä, että valtion toimintoja hajasijoitetaan pääkaupunkiseudulta myös tänne ja että saamme vähintään meille kuuluvan osuuden valtion budjetissa liikennehankkeisiin varatuista määrärahoista.
Tilastokeskus ja Opetushallitus ovat esimerkkejä valtion virastoista, jotka voitaisiin ja jotka tulisi sijoittaa Jyväskylään. Lahti-Jämsä -oikorata puolestaan turvaisi tulevaisuutemme ja ehkäisisi meitä joutumasta liikennesumppuun siinäkin tilanteessa, että lentoyhteydet jossakin vaiheessa vaarantuisivat. Oikorataa koskevat suunnitelmat pitäisi saada pikaisesti valmiiksi ja mukaan valtion hankekoriin.
Viisaalla politiikalla sijainniltaan keskeisenä kaupunkina Jyväskylällä on hyvät edellytykset kehittyä aina Suomen maakuntakaupunkien veturiksi asti.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.