Keskisuomalainen uutisoi 13.1. Jyväskylän kokoomuksen valtuustoryhmän päätöksestä jäädä maanantaina 10.1. jättämäni valtuustoaloitteen "Selvitysmiehen asettaminen pohtimaan Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitosta" ulkopuolelle. Kuntaliitosta kannattava kokoomus pelkää, että "aloite ennemminkin estää kuntaliitoksen tai pysäyttää keskustelun ennen kuin se on alkanutkaan". Sen sijaan ryhmä kannattaa kuntaliitoksen edellytyksistä "avointa keskustelua". Uutinen oli otsikoitu: "Neittaanmäki jäi yksin aloitteineen".
Otsikko on harhaanjohtava, sillä aloitteen allekirjoitti 9 kaupunginvaltuutettua kolmesta eri valtuustoryhmästä. Useampiakin allekirjoituksia olisi ollut saatavissa myös ilman kokoomuksen tukea, mutta lyhyen kokouksen kuluessa aloite ehti vain osalle valtuutetuista.
Kokoomus näyttää ymmärtäneen aloitteeni ydinsisällön täysin väärin. En ole esittänyt, että kaupunki asettaisi yksipuolisesti selvitysmiehen, vaan neuvottelujen avaamista maalaiskunnan kanssa asiasta tavoitteena yhteisen selvitysmiehen asettaminen. Tämä on kirjattu valtuustoaloitteeseeni selkeästi: "Me allekirjoittaneet Jyväskylän kaupunginvaltuutetut esitämme, että Jyväskylän virkamies- ja luottamushenkilöjohto käynnistää pikaisesti neuvottelut Jyväskylän maalaiskunnan kanssa yhteisen selvitysmiehen asettamiseksi selvittämään Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksen edut ja haitat toimenpide-ehdotuksineen."
Selvityksen tarkoituksena ei siis ole vielä lopullisen kannan ottaminen kuntaliitokseen, vaan vasta selvityksen valmistumisen jälkeen päätettäisiin, onko asia kypsä vietäväksi esimerkiksi kansanäänestykseen. Oma kantani kuntaliitokseen on myönteinen. Perustelen kantani lyhyesti, en jyväskyläläisenä kunnallispoliitikkona, enkä entisenä maalaiskuntalaisena, vaan alueen kokonaisetua pohtivana kansanedustajana ja osallistun samalla kokoomuksen toivomaan "avoimeen keskusteluun".
Jyväskylä on toiminut ansiokkaasti Jyväskylän seutukunnan ja koko Keski-Suomen veturina: kaupunki on noussut monilla kriteereillä mitattuna maamme kärkijoukkoon. Nykyinen kehitystahti on kuitenkin liian hidas. Taloudelliset realiteetit ovat osoittautuneet luultua vaikeammiksi. Kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä toisi alueen vetovoimaan, veropohjaan, kaavoitukseen ja palvelurakenteen uudistamiseen selviä etuja.
Hyvät liikenneyhteydet niin maantie- kuin lentoyhteyksienkin osalta ovat kaikkein tärkeimpiä, kun yritykset miettivät sijoittumispaikkojaan. Jyväskylä näyttäytyisi valtiovallan kartalla aivan toisen kokoisena, jos se olisi noin 120 000 asukkaan kaupunki, jonka yhteinen kasvuvauhti jatkuu ennusteiden mukaan viime vuosien yli 1 500 asukkaan tasolla. Tämä vaikuttaisi nopeuttavasti esimerkiksi liikenneinvestointeihin nelostien osalta niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. Myös uudistuneelle ja laajentuneelle Tikkakosken lentokentälle saataisiin lisää kansainvälisiä ja kansallisia lentoyhteyksiä esimerkiksi Oulun suuntaan.
Suur-Jyväskylässä nykyisen maalaiskunnan alue tulisi olemaan keskeinen kehittämiskohde. Rakentamista kannattaisi suunnata, jopa keskittää, pohjoiseen Tikkakosken suuntaan ja itään kohti Vaajakoskea. Uusia omakotialueita sekä työpaikkoja olisi erittäin helppo suunnitella maalaiskunnan alueelle lähelle olemassa olevia pääteitä, energiahuoltoa ja palveluja. Ja kaikki tuo toteutuisi halvemmalla veronmaksajien kannalta kuin tänä päivänä erillään ja hajallaan.
Nyt, uuden valtuustokauden aluksi, on hyvä tilaisuus palata puhtaalta pöydältä kuntaliitosasiaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. Jyväskylän seutu, ja sen myötä koko Keski-Suomen maakunta, tarvitsevat kehittyäkseen ripeästi piristysruiskeita.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja
(kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.