Suomen Kiinteistöliitto julkisti äskettäin (Ksml 7.10.) selvityksen, jossa vertailtiin asumiskustannuksia yhteensä 41 kaupungissa. Jyväskylä oli kustannustasoltaan kymmenen suurimman kaupungin selvä ykkönen.
Vesi- ja jätevesimaksut sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero olivat Jyväskylässä suurten kaupunkien kalleimmat, kaukolämmön hinta toiseksi kallein. Vuosi sitten Jyväskylä sijoittui tutkimuksessa kolmanneksi. Mistä nyt saavutettu kyseenalainen kunnia johtuu?
Syynä ovat epäonnistunut kaukolämpöinvestointi, piiloverotus vesi- ja jätevesimaksuissa, kiinteistöveron korotus sekä ylimitoitetut kuntaliitokset. Perustelen näkemykseni lyhyesti.
Jyväskylän kaupunginvaltuustossa käytiin muutama vuosi sitten kova kädenvääntö siitä, tuleeko kaupungin jatkaa hyvin toiminutta ja tuottoisaa yhteistyötä Fortumin kanssa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, vai rakentaa oma uusi voimalaitos Keljonlahdelle.
Tiukkojen äänestysten jälkeen jälkimmäinen kanta voitti. Lisäksi ostettiin Fortumin 60 prosentin osuus Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä. Nämä yhteensä jopa 350-400 miljoonaa euroa maksaneet ratkaisut on suoritettava korkoineen takaisin. Tämä selittää vaiheittain lähes 60 prosenttia kohonneen kaukolämmön kuluttajahinnan, joka noussee edelleen.
Tarjolla oli parempi vaihtoehto: ensimmäisessä vaiheessa savukaasupesurin rakentaminen Rauhalahteen, jolla olisi sekä vähennetty päästöjä että saatu aikaan tehokkaampaa lämmöntuotantoa, seuraavassa vaiheessa olisi rakennettu mahdollinen jätteenpolttokattila ja sen jälkeen jo 1980-luvun puolivälissä alueelle suunniteltu toinen yksikkö. Tämä kaikki olisi tehty tarkkoihin laskelmiin perustuen hallitusti ja riskit jakaen Fortumin tarjoamalta 50-50 pohjalta, jolloin kaukolämmön kilpailukyky olisi turvattu pitkälle tulevaisuuteen.
Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Paavo Jussila kritisoikin Jyväskylän poliittisia päättäjiä. Oulussa, jossa lähtötilanne on ollut periaatteessa vastaava - kaukolämpö tuotetaan turpeella ja puulla -, asuminen on ollut edullisinta ja vuosia. Jussilan mukaan Jyväskylässä on myös piiloverotusta: "Tätä on korkojen maksattaminen kaupungin omistamalla Jyväskylän Energialla (JE), jolle kaupungin vesilaitokset on nimellisesti myyty".
Vesilaitoskaupat tehtiin yhtiöiden todellista arvoa suuremmalla hinnalla, jonka kaupunki lainasi JE:lle, ja jolle se nyt perii "kiskurikorkoa". Tämä on johtanut maan korkeimpiin vesi- ja jätevesimaksuihin. Lisäksi vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero nousi tänä vuonna peräti 43 prosentilla. Toimenpiteiden tarkoituksena on ollut välttää kunnallisveron korotus ja näyttää kaupungin talous ulospäin parempana kuin se tosiasiassa on.
Näiden järjestelyiden lisäksi kuntaliitokset Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa aiheuttavat runsaasti kustannuksia erityisesti siirtymäaikana, jolloin kaikki toiminnot, joissa järkeistämisiä voitaisiin käytännössä tehdä, on jäädytetty. Erityisesti puhtaasti maaseutumaisen Korpilahden liittäminen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ei ole tuonut synergiaetuja, vaan se on pikemminkin hajottanut resursseja ja lisännyt kustannuksia.
Tämän väärän politiikan seurauksena kustannussäästöpaineita kohdistuu nyt opetukseen, terveydenhoitoon, kirjastoverkkoon ja ylipäätään kaikkiin mahdollisiin kaupunkilaisten arkipäivään vaikuttaviin palveluihin.
Kuka kantaa poliittisen vastuun tästä kaikesta?
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.