Maastrichtin sopimuksessa, jonka Suomikin on hyväksynyt, on selkeästi sovittu, että Euroopan talous- ja rahaliitto Emu toteutetaan ja myös sen kolmas vaihe pannaan täytäntöön viimeistään vuonna 1999. Entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja ja hallituksen valtionvarainministeri Sauli Niinistö on todennut julkisuudessa, että EU-ratkaisun tehdessään Suomi hyväksyi myös Euroopan talous- ja rahaliiton toteuttamisen.
Sauli Niinistö oli ennen Suomen EU-ratkaisua vaikuttamassa perustuslakivaliokunnassa siihen, että Suomen EU-jäsenyyden tulkittiin olevan normaali valtioiden välinen sopimus, joka voidaan hyväksyä eduskunnassa supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä 2/3 enemmistöllä. Monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että EU-jäsenyyden hyväksymiseen olisi tarvittu 5/6 enemmistö. Niinistön mukaan Emun kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen tarvitaan Suomen eduskunnassa vain yksinkertainen enemmistö. Suomen markasta luopumiseen tarvitaan Suomen eduskunnassa aiemman tulkinnan mukaisesti 2/3 enemmistö.
Jos Emun kolmas vaihe toteutuu suunnitellussa aikataulussa vuonna 1999 ja Suomi liittyy siihen ensimmäisten mukana, Suomen markasta luopuminen tulee ajankohtaiseksi kuitenkin vasta 2000-luvun alussa. Silloin asialla ei ole enää mitään merkitystä, koska yhteinen euroraha on jo tullut kansallisen valuutan rinnalle. Asia hyväksytään silloin läpihuutojuttuna eduskunnassa, Niinistö on todennut.
Keskustan nykyinen oppositipolitiikka tähtää mitä ilmeisimmin siihen, että puolue nousee vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi ja puolueen puheenjohtajasta tulee jälleen pääministeri. Vuoden 2000 presidentinvaalit ovat myös mitä ilmeisimmin jo vaikuttamassa keskustan politiikkaan, vaikka sitä ei haluta vielä julki tuodakaan. Keskustan politiikan ei pidä rakentua tällaisille olettamuksille. Kantaa on otettava, jos ja kun siihen nähdään tarvetta. Äänestäjien luottamusta ei herätetä selkeiden kannanottojen väistelyllä ja poliittisella taktikoinnilla.
Federalistit, joita valitettavasti Suomen Keskustankin piirissä on, pyrkivät Euroopan unionin kehittämiseen liittovaltioksi. Puheenjohtaja Esko Aho on ehdottanut Emu-päätöksen siirtämistä vuonna 1998 pidettävään ylimääräiseen puoluekokoukseen. Aho on myös esittänyt Kouvolan puoluekokouksen alla kansanäänestyksen järjestämistä Emusta. Jotkut aiemmin Emu-kansanäänestystä vastustaneet keskustalaiset ovat puoluekokouksen alla kääntyneet kannattamaan kansanäänestystä.
Kaikki tämä toiminta onkin nähtävä lähinnä yritykseksi estää keskustan kenttäväen selkeän Emu-kielteisen mielipiteen julkilausuminen jo Kouvolassa. Tällaiset puheet osoittavat, ettei keskustassa juuri kunnioiteta sen jäsenistön selkeän enemmistön mielipidettä. Valtionvarainvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ilmoitti Suomenmaan haastattelussa 21.5.1996 pelkäävänsä keskustan putoavan junasta, jos se lykkää Emu-päätöksensä vuoteen 1998. Pekkarinen viittasi hallituksen aikeisiin hankkia siunaus Emu-hankkeelle jo syksyllä 1997 erityisellä Emu-tiedonannolla.
Keskusta-johdon pitää ymmärtää, että linjavalintojen aika on nyt, ei vasta vuosien päästä. Tämän vuoksi keskustan onkin sanottava selkeä ei Suomen osallistumiselle Emun kolmanteen vaiheeseen jo Kouvolassa. Keskustan jäsenistön yli ei pidä enää kolmatta kertaa kävellä!
PETRI NEITTAANMÄKI
yht. yo, Jyväskylä